Esko Lundgren kiteytti kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12. varsin hyvin kaupungin päättäjien enemmistön asenteet näiden hyväksyessä Alastaron sosiaali- ja terveyspalvelujen kunnallisen alasajon. Alla lainaus hänen puheestaan:
“Vanhukset, jotka ovat olleet rakentamassa kotiseutuaan, heistä käydään nyt kauppaa kuin huutolaisista ja myydään tarjouskilpailulla ulkomaalaiselle pörssiyhtiölle, jotka tekevät kilpaa ostotarjouksia kuntien tuottamista sosiaalipalveluista ja kiinteistöistä.”
Jotkut viisaat valtuustossa puolustivat edellä mainittua toimintaa sanomalla, että kehitystä ei kannata eikä pidä vastustaa. Eipä tietystikään positiivista, mutta sellaista kehitystä pitää vastustaa, joka toteutuessaan vie miedät 1800-luvun ja 1900-luvun alun kunnallisiin ihmishuutokauppoihin, joissa halvimman tarjouksen tehnyt sai ostaa kuntien vanhukset, vaivaiset ja orpolapset “elätettäväkseen”. Kuten tiedetään, heidän elämänsä, varsinkaan vanhusten loppuelämä, ei sitten ollut mitään “ruusuilla tanssimista”, kuten ei ole varmastikaan maksimaalisten voitontavoitteliljoiden hoidossa.
On aika ikävää, että valtuuston enemmistö ja johtavat viranhaltijatkin arvostavat niin vähän kaupunkinsa työntekijöitä, että kertovat yksityistämisen olevan ainoa vaihtoehto säilyttää työpaikkoja. Kyllä loimaalaiset ja muidenkin kuntien työläiset tämän päivän tietotekniikan, internetin, sosiaalisen median ym. avulla pystyvät toimimaan taloudellisesti ja varsinkin työtehtävien hyvän tason kannalta yhtä hyvin kuin nämä ahneet kermankuorijat. Eli antakaa hyvät päättäjät todellinen mahdollisuus henkilöstölle miettiä, keskustella ja tehdä esityksiä organisaatioidensa toimivuuden parantamiseksi; hehän palvelevat meitä ja samalla itseään.
Hyvät esitykset pitää myös toteuttaa, eikä pärstäkertoimen takia nollata; työmotivaatio, työssäviihtyminen, yhteisöllisyys kasvaisivat automaattisesti. Varmaan kohta 10 vuotta tai ylikin on sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa roikutettu löysässä hirressä; miljardeja ja taas miljardeja euroja (=suorat kustananukset+työntehon lasku) on tähän poliitikkojen päköpäisyyteen jo tuhlattu eikä loppua näy.
Loimaan kaupunkikin näyttää liittyneen näihin panikoiviin kuntiin, jotka tekevät sekä hölmöjä että loppupelisssä kuntalaisten kannalta katastrofalisia ratkaisuja. Hommahan on täysin tragikoomista, kun juhlapuheissa kynsin hampain pidetään kiinni kunnan itsenäisyydestä ja päätöksenteossa sama itsenäisyys täysin murskataan.
“Minä sanon, että jos jostakin tulis vielä semmoinen päättäjä, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä sote-koohotuksella sekotettu. Meinaan, ettei se ymmärtäs mailman menosta muuta kun sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä että se ihmettelis. Kun isopalkkaiset konsultit vetelee tämmöstä perkeleen sote-uudistusta pitkin organisaatioita edestakaisin… (Tuntemattoman Yrjö Lahtista vähän mukaellen)” .
Kosmologit, filosofit ja muut viisaat ovat vissiin aika yhtä mieltä siitä, että aika on ainoa luonnonvara, joka ei lopu koskaan, siksi sote-päättäjien kannattaa sitä suruttomasti käyttää; maailmanlaajuista sopimusta aikarajoituksista ilmastomuutoksen tapaan ei tarvitse tehdä.
Ja lopuksi, Hyvää Joulua kaikille tasapuolisesti !
Hannes Mikkola
Kirjoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 16.12.2017.