Poliittinen ohjelma

Loimaan Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita ovat:

Hyvinvoinnin varmistaminen

  • tarjoamalla lapsiperheille varhaista tukea
  • ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä.
  • lisäämällä hoitohenkilöstöä vanhustenhoitoon.
  • kehittämällä kotihoitoa omaishoidontuen laajentamisella.
  • huolehtimalla kaupungin käytössä olevien kiinteistöjen turvallisuudesta ja niiden terveysvaikutuksista.

 

Julkisten palvelujen turvaaminen

  • takaamalla tasavertaiset julkiset peruspalvelut koko kaupungin alueella, ei yksityistämistä.
  • kehittämällä lähi-, palvelu- ja asiointiliikennettä.
  • turvaamalla Loimaan aluesairaalan ja Loimaan alueen terveyskeskusten palvelut.

Elävän kunnan säilyttäminen

  • vähentämällä työttömyyttä aktiivisella työllisyyspolitiikalla ja riittävillä työllisyysmäärärahoilla.
  • järjestämällä neuvontaa kilpailutuksiin osallistumisesta pienyrittäjille.
  • ylläpitämällä kirjasto- ja kulttuuripalveluja.
  • säilyttämällä opiskelumahdollisuudet.
  • turvaamalla monimuotoinen luonto ympäristöstä huolehtimalla.
  • tehostamalla kierrätystä ja parantamalla jätehuoltoa sekä energiatehokkuutta.

 

Tavoitteena yhdenvertainen yhteiskunta

Kestävä ja tasa-arvoinen yhteiskunta ei synny itsestään. Tarvitaan konkreettisia tekoja tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä on Loimaan Vasemmistoliiton poliittinen ohjelma, joka sisältää toimia, joita loimaalaiset Vasemmistoliiton jäsenet ovat sitoutuneet edistämään. Tulevan valtuustokauden valtuustoaloitteemme ovat johdettavissa tästä ohjelmasta.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen on hyvän yhteiskunnan perusta

Hyvässä yhteiskunnassa kaikilla on oikeus hyvään koulutukseen, omaan työhön ja itsensä kehittämiseen sekä mahdollisuus toimia tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmiset ovat terveempiä ja paremmin koulutettuja,minkä lisäksi rikollisuutta ja päihde- ja mielenterveysongelmia on vähemmän.Yhteiskunnissa, joissa varhaiskasvatus ja peruskoulutus ovat epätasa-arvoisia, korkeakouluissa on lukukausimaksuja ja pääomatuloja sekä perintöjä suositaan verotuksessa palkkatulojen kustannuksella, myös köyhyys ja rikkaus periytyvät. Vasemmistoliitto on koko maan puolue, joka kantaa vastuun kestävästä ja tasa-arvoisesta aluepolitiikasta. Alueellinen eriarvoisuus kuntien sisällä on lisääntynyt ja sen hillitsemiseksi tarvitaan eri alueiden vahvuuksien aktiivista kehittämistä.Kaikilla ihmisillä on sama arvo ja oikeudet sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta.  Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön ja tarvitsemiinsa palveluihin. Pelkkä näennäinen mahdollisuuksien tasa-arvo ei riitä. Todellinen tasa-arvo edellyttää sitä, että eri ryhmiä voidaan tukea eri tavoin.Esimerkiksi sairaiden ja vammaisten on saatava palvelua sekä tukea, jota terveet ja vammattomat eivät tarvitse. Samoin maahanmuuttajien pääsystä riittävään kielikoulutukseen ja oikeudesta tarpeellisiin tulkkauspalveluihin on huolehdittava sekä tarjottava käännettyä materiaalia eri kielillä. Vammaisten ihmisten itsenäiset valinnan mahdollisuudet ja yhdenvertaiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava. Tilojen ja toimintaympäristöjen esteettömyyden parantamisen on oltava laaja-alaista.
Seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat edelleen syrjintää ja ulossulkemista. Erityisesti nuoret ovat haavoittuvassa asemassa. Jokaisella tulee olla oikeus kokemaansa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. On luotava tilaa moninaisuudelle ja kunnioitettava jokaisen itsemäärittely- ja määrittelemättömyysoikeutta sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen.


Avoin koulutus tukee aktiivista kansalaisuutta ja yhdenvertaisuutta

Vasemmistolaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on kasvattaa osaavia, ajattelevia ja kriittisiä kansalaisia, jotka tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Varhaiskasvatus rakentaa lapsen sosiaalisten taitojen ja oppimisen pohjan yhteistyössä perheen kanssa, peruskoulu valmistaa oppimaan ja opettaa ajattelemaan, toinen aste yleissivistää ja antaa perusvalmiudet työelämään, korkeakouluissa kasvaa asiantuntijoita ja vapaan sivistystyön opinnoissa mahdollistuu ihmisten omaehtoinen oppiminen läpi elämän.Kaikissa vaiheissa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun painoarvon on oltava ihmisten tasa-arvoisuudella ja yhdenvertaisuudella.
Oppiminen ei lopu tai rajoitu tähän koulutuspolkuun tai näihin instituutioihin. Kaikille yhtäläisesti avoin koulutus on avain kohti tasa-arvoista, demokraattista, ekologisesti kestävää ja vaurasta yhteiskuntaa. Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa, joten näiden taitojen opettaminen tulee turvata kaikille. Ajattelun ja aktiivisen kansalaisuuden kannalta on keskeistä, että jokainen osaa lukea eri viestinnän välineitä ja ymmärtää pinnallisen sisällön lisäksi viestin tarkoitusta ja merkitystä.


Taide ja kulttuuri tuottavat hyvinvointia

Taiteita ja kansalaistoimintaa tulee tukea avarakatseisesti. Monipuolinen taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kansalaisyhteiskunta ovat toimivan demokratian perusedellytys ja ehdoton osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Ne luovat yhteiskuntaan vapaan ilmaisun ja kanssakäymisen alueen, jossa ihmiset voivat tuoda uusia näkökulmia ihmisyyden kokemukseen ja maailman hahmottamiseen. Omaehtoinen kulttuuritoiminta vahvistaa ja luo uusia tapoja elää. Taide ja kulttuuri tuovat yhteiskuntaan aineetonta hyvinvointia.Mahdollisuus kehittää omia luovia kykyjään ja itseilmaisun taitojaan on jokaisen oikeus. Taidetta ja kulttuuria tulee voida harrastaa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta. Julkiset tilat tulee olla kansalaisten käytössä maksutta. Myös liikunnan harrastamista on edistettävä. Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta vuosittain kahden miljardin euron kustannukset. Vaikka liikkuminen on jokaisen oma valinta, ei yhteiskunta saa sulkea silmiään liikunnan eriarvoistumisesta. Teoreettinen vapaus harrastaa ei riitä. Kuntien on luotava mielekkäitä ja edullisia liikuntamahdollisuuksia ja siten innostettava aktiivisuuteen.


Kaikilla tulee olla pääsy laadukkaisiin, julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää kaventaa terveyseroja, vähentää kansansairauksia sekä parantaa arjessa selviämistä ja turvata toimeentuloa. Sosiaali- ja terveyseroja voidaan kaventaa vaikuttamalla niiden syihin, kuten köyhyyteen, koulutukseen, tuloeroihin ja työttömyyteen. Keskeistä on peruspalvelujen vahvistaminen. Tähän tarvitaan kattava sosiaali- ja terveyskeskusten verkko, joka huolehtii erityisesti paljon tukea tarvitsevien perus- ja erityispalvelujen yhteensovittamisesta. Kaikille on taattava vaikuttava ja oikea-aikainen hoito.Eriarvoistuminen näkyy Suomessa suurina terveyseroina. Pienituloiset sairastavat enemmän ja jonottavat kohtuuttomasti palvelua saadakseen. Varakkaat käyttävät verovaroin tuettuja yksityisiä palveluja, sairastavat vähemmän ja elävät pidempään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jakautuminen yhä heikommin rahoitettuihin julkisiin palveluihin ja hyväosaisten yksityisiin palveluihin on estettävä. Palvelutuotannon yksityistäminen ja yhtiöittäminen on keskeytettävä välittömästi. Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ja laadussa ovat suuret, joten sote-uudistus on toteutettava välittömästi muista maakuntahallinnon ratkaisuista riippumatta. Erimielisyydet aluerajoista ja tehtävistä eivät saa olla esteenä eivätkä valtapelin nappuloina.Vasemmisto kannattaa nykyisen epädemokraattisen väliportaan hallinnon kokoamista vaaleilla valittavalle maakuntahallinnolle. Vasemmistoliiton keskeiset periaatteet sote-ratkaisussa ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen laaja integraatio sekä laaja, riittävät voimavarat takaava väestöpohja, joka mahdollistaa laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat lähipalvelut. Sote-ratkaisun tulee myös mahdollistaa palveluiden käyttäjille nykyistä paremmat vaikuttamismahdollisuudet.Valmisteilla olevasta valinnanvapauslaista tulee luopua. Sosiaali- ja terveydenhuollon työskentelyolosuhteita pitää parantaa oikealla työn henkilöstömitoituksella, hyvällä ja turvallisella työympäristöllä, oikealla tiedolla, asianmukaisella palkkauksella, riittävällä täydennyskoulutuksella ja osaavalla johtamisella.


Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää energiapoliittisia ratkaisuja

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Ilmastonmuutoksen on aiheuttanut fossiilisiin energialähteisiin nojaava kasvun kulttuuri, globaali pääoma ja suuryritykset sekä ihmisten piittaamattomuus. Nykyisillä markkinamekanismeilla ongelmaa ei saada ratkaistua. Ilmastonmuutoksen hillintä ei voi tapahtua tavalla, joka johtaa uusiin ympäristöongelmiin ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen kuten aavikoitumiseen ja ikimetsien hakkuisiin. Luonnonvaroja tuhlaava kuluttaminen tulee estää.
Energiankulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on tehtävä vielä paljon töitä. Tavoitteena oleva matalaenergiayhteiskunta luodaan yhdyskuntarakennetta eheyttävällä suunnittelulla. Matalaenergiaratkaisuihin pyrittäessä on vältettävä rakennuskustannusten kohtuutonta nousua ja perinteisten rakentamisen tapojen turhaa korvaamista kalliilla, vaikeasti säädettävillä ja vikaherkillä teknologisilla ratkaisuilla.

Asuinalueiden ekologinen kaavoitus ja rakentaminen sekä vanhojen asuntojen remontointi edistävät energiatehokkuutta. Energiantuotannon hajauttaminen on työllistävä ja paikallista, uusiutuvaa energiaa tukeva vaihtoehto. Hiilipohjaisen energian, kuten pahiten saastuttavan turpeen, käyttöä on vähennettävä. Liikenteen päästöjä on pyrittävä minimoimaan edistämällä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä.