Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa vastaamaan väestön ikääntymiseen ensisijaisesti kaupunkien ikäystävällisyyttä kehittäen. Kaupungin ikäystävällinen rakentaminen ja elinympäristöjen kehittäminen on myönteinen tapa varautua väestön ikääntymisen aiheuttamaan yhteiskunnalliseen murrokseen. WHO on listannut ikäystävällisen kaupungin tai asuinalueen kriteerejä, joihin voi suomeksi tutustua ympäristöministeriön raportista.
Tässä hieman omia ajatuksiani tuosta raportista. Ensimmäiseksi on määriteltävä mistä tunnistaa ikäystävällisen kunnan. Ikäystävällinen kunta on sellainen, johon moni haluaa muuttaa viettämään eläkepäiviään. Ikäystävällisessä kunnassa jokainen voi elää tutussa ja turvallisessa ympäristössä kaikissa elämänsä vaiheissa. Ikäystävällinen kunta tai kaupunki toivottaa seniorikansalaiset lämpimästi tervetulleeksi.
Miten voisimme lisätä Loimaan houkuttelevuutta ikäihmisten silmissä? Ikäystävällisessä kunnassa on tarjolla riittävästi erilaisia, edullisia ja mukavia asuntoja, joista jokainen voi valita mieleisensä loppuelämän kodin. Ikäystävällisen kunnan asuinympäristö on puhdas ja luonnon läheinen ja hyvin hoidetut kevyenliikenteenväylät ja liikuntapaikat houkuttelevat liikkumaan, sittenkin kun jalka ei enää nouse kuin kaksikymmpisenä. Ikäystävällisestä kunnasta löytyy esteetön kuntosali, johon on helppo piipahtaa myös apuvälineen kanssa. Liikuntapalveluissa on saatavana ikääntyville sopivaa ryhmäliikuntaa ja henkilökohtaista liikunnan ohjausta. Palvelujen pariin pääseminen varmistetaan toimivalla joukkoliikenteellä. Ikäystävällisessä kunnassa on vireä kulttuuritoiminta ja paljon kaiken ikäisille sopivia harrastusmahdollisuuksia.
Eläkkeellä on aikaa harrastaa ja monen harrastusporukan ytimessä ovat aktiiviset eläkelläiset. Ikäystävällisessä kunnassa tällaista toimintaa tuetaan esimerkiksi tarjoamalla yhdistyksille toimitiloja. Ikäystävällisessä kunnassa paikalliset yritykset panostavat ikääntyviin asiakkaisiin, jotka puolestaan äänestävät jaloillaan ja hankkivat palvelut ja arjen tarvikkeet mieluiten paikallisilta yrittäjiltä. Ikäystävällisessä kunnassa on myös mahdollisuus uuden oppimiseen läpi elämän ja kattavat laajakaista verkot etäopiskelun ja digitaalisten palveluiden toimivuuden turvaamiseksi.
Suomen väestön ikärakenteeseen ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia. Vaikka syntyvyys kääntyisi merkittävään nousuun ei sillä olisi vaikutusta huoltosuhteeseen vielä vuosikymmeniin. Mutta mikä parasta, ikäystävällinen kaupunkisuunnittelu tekee kaupungista paremman asuinpaikan kaikenikäisille kuntalaisille. Hyväkuntoiset kevyenliikenteen väylät palvelevat nuorta koulumatkalaista siinä, missä varttuneempaakin kulkijaa. Yhdistyksissä harrastusten pariin pääsee niin nuori kuin vanha, musiikki, teatteri, tanssi ja taide ovat yli sukupolvien kiinnostavia aiheita ja eri-ikäisten harrastajien kokemuksista voi ottaa oppia loputtomasti.
Esteettömien palvelujen pariin voi piipahtaa helposti paitsi rollaattorin myös lastenvaunujen kanssa. Myös nuoremmat liikuntarajoitteiset ja vammaiset hyötyvät palvelujen paremmasta saatavuudesta. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsemme kaikki kuten myös toimivaa joukkoliikennettä. Ikä tuo mukanaan paitsi haasteita erilaisten elämän menetysten muodossa, myös elämänkokemusta, jota ehdottomasti tulisi kunnissa hyödyntää enemmän. Kaikkien yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistaminen ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, jotka lopulta ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita.
Voisiko Loimaa olla Suomen ikäystävällisin kunta? Vastaus: kyllä voisi!
Maarit Koivisto
Kirjoittaja on Loimaan Vasemmistoliiton ehdokkaana kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu alunperin 7.3.2017 Maarit Koiviston kuntavaaliehdokas.fi-sivuilla.