Hyvät kuulijat, asunnottomien yön teema on tänä vuonna piiloasunnottomuus. Tämä onkin meillä Loimaalla erityisesti ajankohtainen asia, koska meillä Loimaalla asunnottomuus on nimenomaan piilossa. Virallisten tilastojen valossa meillä ei asunnottomia ole. Mutta jokainen esimerkiksi työnsä tai vapaaehtoistoiminnan kautta vähävaraisten ihmisten kanssa toimiva tietää kyllä, että tilastot tässä suhteessa ovat väärässä. Piiloasunnottomuus on myös se asunnottomuuden muoto, johon virallisten sosiaalipalvelujen on kaikkein vaikein tarttua, koska sanan mukaisesti piiloasunnoton on ongelmineen piilossa, myös niiltä viranomaisilta, joiden velvollisuuksiin kuuluu näiden ihmisten auttaminen. Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen onkin sanonut, että piiloasunnottomuus on usein välivaihe, joka edeltää varsinaista asunnottomuutta ja sinä aikana ihminen ikään kuin ulosmittaa sosiaalisten verkostojensa kantokyvyn. Osalla piiloasunnottomuus ei toki johda varsinaiseen asunnottomuuteen vaan sen aikana ihminen onnistuu löytämään itselleen asunnon, mutta osalla tilanne voi myös pitkittyä. Pitkittyessään piiloasunnottomuus saattaa altistaa asunnottoman hyväksikäytölle ja jopa väkivallalle kun majapaikasta aletaan vaatia erilaisia vastineita. Tästä ilmiöstä varoiteltiin mediassakin erityisesti silloin kun Ukrainasta sotaa paenneet ihmiset alkoivat etsiä itselleen asuntoja Suomesta. Pakolaisuus on yksi piiloasunnottomuuden riskitekijöistä terveydellisten haasteiden ja riippuvuusongelmien ohella.
Ulosottolaitoksen mukaan häätöjen määrä on noussut vuoden 2024 tammi-kesäkuussa keskimäärin 18% edelliseen vuoteen verrattuna ja elokuuhun 2024 mennessä oli häädetty koko maassa jo 3600 kotitaloutta. Häätömäärien kasvu selittyy paitsi asumiskustannusten yleisellä nousulla myös maamme hallituksen toimeenpanemilla, sosiaalitukia koskevilla leikkauksilla. Yleinen hintojen nousu koskettaa toki meitä kaikkia, mutta tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan osuvat juuri siihen ihmisryhmään, jotka ovat olleet jo valmiiksi tilanteessa, jossa heillä ei ole juuri liikkumavaraa omassa taloudessaan. Loimaallakin on tehty päätöksiä nostaa veden ja kaukolämmön hintoja. Nämä nousut tulevat siirtymään yhtiövastikkeisiin ja vuokriin, joten myös nämä hinnan korotukset ovat niitä päätöksiä, joilla lisätään riskiä asunnottomuudelle erityisesti niiden ihmisten osalta, jotka jo muutenkin ovat äärirajoilla taloutensa kanssa.
Asunnottomuus ei tokikaan kosketa vain aikuisia ihmisiä. Erityisesti piiloasunnottomuus koskettaa myös lapsiperheitä. Vuonna 2023 180 lasta oli ilman vakinaista asuntoa. Asunnottomuuden riski puolestaan koskettaa huomattavasti suurempaa määrää lapsia. Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn laskelmien mukaan tällä hetkellä suomessa elää köyhyydessä 120 000 lasta ja hallituksen indeksijäädytykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät näiden lasten määrää vielä 16 700:lla lapsella. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut Suomen valtiota välttämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia. Suomi on myös saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta useaan kertaan huomautuksen sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto on suoraan vähävaraisiin lapsiperheisiin kohdistettu leikkaus ja lisäksi myös työttömyysturvan suojaosan poisto ja asumistuen leikkaus koskettavat myös lapsiperheitä. Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä. Näiden leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille perheille. 1990-luvun lamassa tehtyjen leikkausten kielteiset vaikutukset näkyvät edelleen yhteiskunnassamme ja nyt nämä samat virheet ollaan toistamassa.
Paitsi että sosiaaliturvaan on kohdistettu suuria leikkauksia, on hallituksen toimesta leikattu myös kolmannen sektorin järjestöjen valtion avuista. Köyhyyden ja asunnottomuuden torjuminen ja heikossa asemassa olevien ihmisten ruohonjuuritason auttaminen ja kohtaaminen on yhteiskunnassamme ollut jo pitkään erilaisten järjestöjen vastuulla. Täälläkin torilla on edustettuna sellaisia järjestöjä. Jos järjestöiltä viedään toimintaedellytyksiä, tarkoittaa se sitä että myös konkreettista auttamistyötä tehdään jatkossa vähemmän. Vapaaehtoistenkin aika on rajallista ja ilman taloudellisia resursseja eivät järjestöt vain yksinkertaisesti toimi, ainakaan totutussa laajuudessaan. Myös hyvinvointialueet leikkaavat järjestötuista talousahdingossaan. Tästä valtion ja hyvinvointialueiden linjasta poiketen onneksi Loimaan kaupunki päätti taannoin antaa rahoitusta loimaalaisten työttömien yhdistysten toiminnan tukemiseen keskellä hankalaa murroskautta, ensin sosiaalipalvelut siirtyivät kunnalta hyvinvointialueelle ja seuraavaksi TE-toimistot siirtyvät valtiolta kunnille. On vain toivottava, että kaikki nämä muutokset lopulta johtavat palveluiden laadun paranemiseen niin paikallisesti kuin valtakunnan tasollakin.
Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton tapahtuma. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tehtyjen poliittisten päätösten vaikutuksia saisi kritisoida. Politiikka on aina kompromisseja ja jokaisesta päätöksestä joku maksaa hinnan. Meidän aktiivisten kansalaisten, joita täälläkin on paikalla runsaasti, on pidettävä huoli siitä, että riippumatta siitä mitkä puolueet tai henkilöt kulloinkin maassamme valtaa pitävät, kuuluu yhteiskunnassamme aina myös niiden ääni, jotka ovat taloudellisesta, terveydellisestä tai sosiaalisesta tilanteestaan johtuen putoamassa turvaverkkojen läpi. Ei sysätä ketään syrjään ja piiloon. Asunnottomuus pitää maastamme poistaa kokonaan ja meidän pitää vaatia päättäjiltä tekoja, että näin myös tapahtuu!