Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muu yleisö.
Viimeksi marraskuussa kokoonnuimme tässä salissa keskustelemaan taloudesta ja tuolloin päätimme vain veroprosentit vuodelle 2020. Tämä siitä huolimatta, että mm. tarkastuslautakunnan suosituksesta edellisten vuosien talousarvioiden laatimisongelmista johtuen olimme sopineet, että veroprosentti ja talousarvio tullaan käsittelemään valtuustossa samanaikaisesti. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta veroprosentit päädyttiin äänestysten jälkeen pitämään ennallaan. Veronkorotusten suhteen tuleekin olla jatkossa rohkeampi etenkin taloustilanteen pysyessä vaikeana. Mikään ei estä laskemasta veroprosentteja myöhemmin takaisin alemmas, mikäli kunnan taloudellinen tilanne sen sallii. Verot ovat kuntalaisten maksuista yksinkertaisin valtuuston päätäntävaltaan kuuluva asia. Muiden asiakasmaksujen perkaaminen ja muuttaminen on haasteellisempi tehtävä ja niiden vaikutukset kaupungin talouteen veroihin verrattuna vähäiset. Sen sijaan asiointimaksujen korotusten vaikutukset kuntalaisten arkeen voivat olla maltillisia veromuutoksia huomattavasti radikaalimmat.
Kuten talousarviokirjan johdannossa kaupunginjohtaja Rantala toteaa, ovat lähtökohdat talousarviolle poikkeuksellisen heikot ja epävakaat. Nyt meillä on kuitenkin käsissämme kaupungin hallituksen esitys talousarvioksi 2020 sekä taloussuunnitelmaksi 2021-2023. Seuraavassa muutamia huomioita talousarviosta:
Talousarviokirjan etusivulla on sanottu taloussuunnitelman kattavan vuodet 2021-2022, kuitenkin esityslistassa mainitaan sen kattavan myös vuoden 2023 ja kautta talousarviokirjan suunnitelmavuosissa on mukana myös 2023 luukuunottamatta Loimaan veden suunnitelmaa. Investointi osassa ja Loimaan vesi –liikelaitosta käsittelevässä osassa suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2022 saakka. Selkeyden vuoksi olisi hyvä jos vuosiluvut olisivat johdonmukaiset kaikkialla. Eri hallintokuntien talousarviotaulukoista myös puuttuu tilinpäätösennuste 2019, joka on talousarviota 2019 kuvaavampi luku arvioitaessa sitä, kuinka realistinen nyt esitetty talousarvio on.
Toisin kuin sivulla 21 mainitaan kaupungin hallitus ei käsittääksemme päättänyt, että ostopalvelumenoista karsitaan 500 000 vaan se päätti esittää tätä valtuustolle ja syystä tai toisesta vieläpä samassa asiakohdassa veroprosenttien kanssa. Ymmärtääksemme on yksiselitteisesti valtuuston tehtävä päättää lopullisen talousarvion hyväksymisestä. Kuitenkin näistä esitetyistä vähennyksistä huolimatta ostopalvelumenot kasvavat vuoden 2019 tilinpäätösennusteeseen nähden lähes 2 miljoonaa euroa, kuten sivulta 34 nähdään.
(Sivut 32-33) Talousarviossa mainituissa henkilöratkaisussa herättää huomiota se, että lähes kaikki vähennykset kohdistuvat suorittavan työn tekijöihin. Työntekijöille pitää antaa todelliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään itsenäisesti; se todennäkoisesti parantaa paitsi työhyvinvointia kuten myös työn laatua ja kustannnustehokkuutta. Ryhmämme pitää myös täysin epärealistisina s. 33 mainittuja yt-menettelyllä tavoiteltuja vähennyksiä henkilöstömenoissa. Hyvinvointisektorilta 756 000 euroa ja sivistyksestäkin yli puoli miljoonaa. Hoitajien ja opettajien palkkatason tuntien hämmästelemme miten tällainen määrä henkilöstöä voitaisiin vähentää lamauttamatta näitä kaupungin lakisääteisiä palveluita varsin merkittävästi.
On sanottu, että kaikki keinot talouden parantamiseksi on otettava käyttöön. Tältä osin nyt käsillä oleva talousarvio ei vielä ole kaikilta osin riittävä, mutta onneksi suunnitelmavuosien suhteen voimme vielä muuttaa suuntaa. Yksi esimerkki löytyy sivulta 67, missä mainitaan sosiaali ja terveyssektorin tavoitteeksi, että enintään 9% yli 75 vuotiaista on tehostetun palveluasumisen piirissä. Vaikka tämä onkin jo parannus esimerkiksi vuoteen 2015 kun 10,3% yli 75 vuotiaistamme oli tehostetussa palveluasumisessa tai ympärivuorokautisessa laitoshoidossa pitäisi tämän tavoitteen tulevaisuudessa olla 8% tai alle. Tällä hetkellä 1% yli 75 vuotiaista on 21,5 henkilöä. Mainittu 9% on näin ollen jo lähes 200 ihmistä. Ikäihmisten määrän kasvaessa jokainen prosenttiyksikkö tarkoittaa entistä useampaa henkilöä ja entistä useampaa palveluasumispaikkaa. Toisin sanoen entistä enemmän investointeja vanhusten palveluasumiseen ja rahaa käyttötalouteen hoidon maksamiseksi. Kotihoito, kotikuntoutus ja ennaltaehkäisevän terveys- ja sosiaalihuollon tehostaminen ovat ne keinot joilla meidän on mahdollista päästä paljon parempaan prosenttiosuuteen kuin 9%. Se vaatii kuitenkin poliittista tahtotilaa ja määrätietoista kehittämistä.
Sivulta 122 alkaa investointiosa. Informatiivisuuden vuoksi olisi hyvä, että kaupunginhallituksen ja valiokuntien talousarvioissa olisivat niitä koskevat investoinnit myös suoraan näkyvissä, jolloin selviäisi suoraan mitkä investoinnit ovat eri hallintojen alaisia.
Investointiosaa tarkastellessa voimmekin palata kaupungin lainakantaan. Kuten useaan otteeseen on todettu, saavat kunnat tällä hetkellä lainaa erittäin edullisesti. Näin ollen nyt on se aika kun näitä investointiosassa lueteltuja korjauksia ja investointeja on tehtävä. Kaupungin tuleekin kiireellisesti käydä läpi investointitarpeet niiden kiinteistöjen osalta, jotka todennäköisistä eri toimialojen palveluverkkojen supistamisista huolimatta, ovat joka tapauksessa jäämässä kaupungin omaan käyttöön. Kiinteistöjen, katujen ja muun infran korjausvelkaa on jo kasvatettu riittävästi. Henkilöstömme ja kuntalaisemme ovat ansainneet terveet, turvalliset, käytännölliset tilat ja ja muun elinympäristön; joiden mahdollistaminen kuuluu joka tapauksessa kaupungin vastuulle.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haluaa vielä kiittää kaikkia kaupungin työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille läsnäoleville rauhallista joulun aikaa ja solidaarista vuotta 2020.