15.12. YLEN MOT dokumentti kertoi työnhaun suuresta sumutuksesta. Suomen ainoa virallinen työnvälitys sivusto, jonka pitäisi koota alleen kaikki avoinna olevat työpaikat on Työmarkkinatori. Tältä sivustolta jokainen suomalainen työtön etsii jatkuvasti uusia haettavia paikkoja. Kaikki, joilla on kokemusta työnhausta ovat havainneet itse ilmiön, jota MOT nyt dokumentissa valottaa. Työmarkkinatorin ovat vallanneet vuokratyöfirmat, jotka etsivät työntekijää ”asiakasyritykselle”. MOT tutki 2 vuoden ajalta n. 500 000 työpaikkailmoitusta, joista joka kolmas oli vuokratyöfirmojen ilmoituksia. Ilmoitukset olivat usein luonteeltaan epämääräisiä eikä niissä kerrottu suoraan mikä tämä ”asiakasyritys” on. Esimerkiksi Loimaalla on ilmoitettu firmojen kautta haettavaksi työpaikkoja, joiden kuvauksesta hiukankin alueen yrityskenttää tuntevalle henkilölle kyllä ilmenee, ettei kuvattua yritystä Loimaalla edes ole. Lisäksi MOT osoitti, että vuokratyöfirmat julkaisevat keskenään identtisiä ilmoituksia joko usean firman kautta saman aikaisesti tai sitten sama firma saattaa julkaista saman ilmoituksen uudestaan viikosta toiseen. Esimerkkinä dokumentissa kerrottiin, että sisällöltään identtinen työpaikkailmoitus oli julkaistu uutena ilmoituksena 46 kertaa vuoden aikana. Tämä ei siis tarkoita, että työmarkkinatorilla olisi oikeasti ollut auki 46 työpaikkaa. Todennäköisesti tällaista paikkaa ei edes ole ollut olemassa, vaan ilmoituksen tarkoituksena on ollut kalastella työttömien työnhakijoiden yhteystietoja välitysfirman listoille. Firmat voivat näin mainostaa palveluitaan ostaville työnantajille laajaa ”työntekijä pooliaan”. Vuokratyöbisnes on yksi nopeimmin kasvavista aloista Suomessa, eikä ihme, sillä kuten MOT:n dokumentista ilmenee, alaa ei säädellä juuri millään tavalla. Käytännössä kuka tahansa voi aloittaa tällaisen firman ilman mitään osaamista ja Työmarkkinatori tarjoaa ilmaisen mainoskanavan.
Mitä väliä tällä kaikella sitten on? Kyseessä on vakava ongelma, koska työmarkkinatorilla julkaistuja ilmoituksia käytetään työpaikkojen määrän ja työvoimatarpeen virallisessa tilastoinnissa. Esimerkiksi työttömän työnhakijan työnhakuvelvoite perustuu alueen työmarkkinatilanteeseen, eli siihen montako työpaikkaa alueella on auki, joihin työnhakija realistisesti voisi työllistyä. On kyseenalaista ovatko vuokratyöfirmojen haamutyöpaikat sellaisia mihin yhtään kukaan voisi realistisesti työllistyä. Etenkään kun firmoilla ei ole mitään velvollisuutta raportoida työvoimaviranomaisille sitä, kuinka monta konkreettista työpaikkaa ilmoituksen takana on vai onko yhtään? Näiden tilastojen tietoja myös raportoidaan säännöllisin väliajoin poliittisille päättäjille ja poliitikkojen pitää tilastojen perusteella tehdä työvoimapoliittisia päätöksiä. Tilastointivelvoite tulee lainsäädännöstä ja viranomaisten tulee raportoida nämä viralliset tilastoluvut analysoimatta niitä sen enempää. Jääkin siis yksittäisen poliitikon vastuulle itse selvittää mikä on totuus lukujen takana.
Poliittisessa keskustelussa on usein vallalla näkemys, jossa työttömät ovat laiskoja ja heitä syyllistetään työvoimapulasta. Mielikuva valtaisasta työvoimapulasta luodaan olemattomia työpaikkailmoituksia tehtailemalla. Työttömien työnhakuvelvoite aiheuttaa pyöröovi-ilmiön, jossa sadat tuhannet työttömät hakevat viikosta toiseen samoja olemattomia työpaikkoja. THL on tutkinut työnhakuvelvoitetta ja sen on todettu aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sellaiset työttömät, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus työllistyä hakevat kyllä töitä aktiivisesti ilmankin, että siihen velvoitetaan. Ne ihmiset, jotka eivät terveydentilansa tai rakennemuutoksen vuoksi edes voi työllistyä kuormittavat työnantajia turhilla hakemuksilla ja heidän työnhakuvelvoitteensa jatkuvaan arviointiin kuluu TE-palvelutyöntekijöiden aikaa, jota voisi käyttää tehokkaammin työttömien tosiasialliseen auttamiseen. Työkykyiset, joiden osaamiselle ei enää ole työmarkkinoilla tarvetta tulee saada uudelleen koulutukseen ja työkyvyttömät kuntoutukseen tai eläkkeelle. Työmarkkinat vaativat siis täydellistä remonttia. Ensinnäkin tilastointi virheet tulisi korjata lakimuutoksella, jotta päättäjillä olisi mahdollisuus saada realistista tietoa työmarkkinoiden tilasta. Vuokratyöfirmojen toimintaa tulisi säädellä tiukemmin ja edellyttää firmoilta edes jonkinlaisia takeita työllistymisen mahdollisuudesta. TE palveluiden painopiste tulisi siirtää työttömien valvonnasta heidän ohjaamiseen työn, koulutuksen tai muiden sosiaalietuuksien piiriin.
Maarit Koivisto, alue- ja kaupungin valtuutettu (vas.), Loimaan Seudun Työttömät ry puheenjohtaja