Ryhmäpuhe valtuusto 10.11.2025
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.
Päivitetystä strategiasta haluan vain sanoa, että päivitys on sinänsä ollut tarpeellinen ja hyvin tehty. Ovathan kaikki valtuustoryhmät päässeet vaikuttamaan sen sisältöön. Kuitenkin meidän tulee huomioida, että edellinenkään strategia ei ole täysin toteutunut. Edellisen strategian kärkihankkeet ovat edelleen ajankohtaiset: houkuttelevat asuinympäristöt, osaava työvoima sekä lasten ja nuorten Loimaa. Kuitenkin kuntakortin indikaattorit kertovat, että väkiluku Loimaalla vähenee, erityisesti lasten ja nuorten osuus pienenee, kouluterveyskyselyt kertovat lasten ja nuorten lisääntyvästä yksinäisyydestä, ahdistuksesta sekä fyysisen kunnon heikkenemisestä. Samaan aikaan yli 10 % työvoimasta on työttömänä. Meidän valtuutettujen onkin vaadittava entistä enemmän panostuksia ja käytännön toimia strategian toimeenpanemiseksi.
Tämän uuden strategian kärkihankkeista puolet liittyy alueen yrityksiin ja elinkeinoelämään. Valtuutettujen tulee kuitenkin muistaa, ettei Loimaa ole vain yrityksiä ja elinkeinoelämää varten, eikä oppilaitoksissamme kasva vain työvoimaa työnantajien tarpeisiin. Meidän tulee katsoa loimaalaisia laajemmin, huomioida väestömme monipuolisuus ja erilaiset tarpeet. Jokaisen asukkaan hyvinvointiin on panostettava yhtäläisesti. Lapsilla ja nuorilla on oltava turvallinen ja terveellinen kasvuympäristö löytää oma tiensä.
Loimaan vasemmistoliiton ryhmä on mukana osaltaan hallituksen talousarvioesityksessä, mutta haluan kuitenkin tuoda esiin muutamia huomioita. Ensinnäkin haluan kiittää talousjohtaja Mäkelää ja muita viranhaltijoita hyvin valmistellusta ja selkeästä talousarviokirjasta, joka on valtuutetuille jaettu.
Talousarviokirjassa on esitetty useita vaikutusarviointeja, on arvioitu terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, yritys- ja elinkeinovaikutuksia sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Mutta kun ottaa huomioon strategiamme kärkihankkeenkin tulisi jatkossa mukaan ottaa ehdottomasti myös lapsivaikutusten arviointi.
Lisäksi ryhmämme haluaa kiinnittää huomiota elinvoimatoimialan strategisiin tavoitteisiin sivulla 44 sekä elinympäristölautakunnan strategisiin tavoitteisiin sivulla 82. Olisimme kaivanneet hiukan kunnianhimoisempia tavoitteita vihreän siirtymän edistämiseen. Vihreää siirtymää voitaisiin edistää kaupungin toimin paljon tuloksellisemminkin. Mikä esimerkiksi on kaupungin omistamien ajoneuvojen ja pienkoneiden sähköistysaste tällä hetkellä? Missä ovat kuntalaisille vuokrattavat kaupunkipyörät ja sähköautot? Entä mitä on tapahtunut riksapyörälle? Missä löytyy konkreettiset luonnonsuojelutavoitteet esimerkiksi kaupungin omistamilla metsäkiinteistöillä? Puun kasvun maksimointi ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta sellainen tavoite, jolla edistetään vihreää siirtymää vaan itseasiassa se kiihdyttää luontokatoa.
Talousarvio 2026 on tasapainossa, mutta taantuma, työttömyys ja julkisen talouden epävakaus aiheuttavat suunnitelmavuosiin 2027-2028 suuria epävarmuuksia. Esimerkiksi myöhemmin listalla oleva perustettava Loimaan kuntakiinteistöt Oy:n taloudelliset vaikutukset ovat vielä toistaiseksi arvioita. Tulopuolelle on arvioitu osinkotuottoja tästä uudesta yhtiöstä 0,5 miljoonaa euroa vuosittain ja lisäksi Loimaan kaukolämpö Oy:ltä odotetaan 1 miljoona euroa osinkotuottoa. Kummankin yhtiön tuottoon kuitenkin vaikuttaa vahvasti esimerkiksi yhtiön investointitarpeet. Kuntakiinteistöt saavat vuokratuottoa Varhalta ja vuokrataso on tasapainotettava siten, ettei Varha säätöpaineissaan joudu irtisanomaan kiinteistöjen vuokrasopimuksia, sillä se tarkoittaisi kyseisen palvelun siirtymistä muualle, mahdollisesti pois Loimaalta. Kaukolämmön tuotto-odotteessa taas tulee huomioida se, että mikäli Kaukolämpö joutuu nostamaan lämpöenergian hintaa on kaupunki itse suurimpana Kaukolämpö Oy:n asiakkaana myös suurin maksaja. Vaikka Kaukolämpö yhtiön osto vaikuttaakin tällä hetkellä kaupungin näkökulmasta erinomaiselta investoinnilta, ei tällaista kultamunia munivaa hanhea kannata laittaa liian ahtaalle.
Lisäksi investointi osa sisältää runsain mitoin enimmäkseen hyödyllisiä ja kannatettavia hankkeita. Nämä hankkeet on tarkoitus rahoittaa lainarahalla. Kun näin kasvatetaan kaupungin velkamäärää ja velanhoitovastuita tulee samalla pitää huoli, ettei käyttötalouden varoja syödä eivätkä kaupunkilaisten palvelut joudu vaakakuppiin vastakkain investointihankkeiden kanssa. Investointeja onkin tarkasteltava kriittisesti vielä siinä vaiheessa, kun suunnitelmat on tehty ja on aika edetä toteutus vaiheeseen. Esimerkiksi Lemmen sillan muuttaminen ajoneuvosillaksi, on kallis investointi, josta saatava hyöty kaupunkilaisille on kyseenalainen. Kyseisen sillan vaikutus kohdistuu vain hyvin pieneen osaan kuntalaisia, joista lisäksi suuriosa vastustaa sillan muuttamista ja haluaisi mieluummin vaalia Loimaalla harvinaista perinnemaisemaa. Toisaalta investointejakaan ei voida täysin jättää tekemättä, sillä ne auttavat ylläpitämään yhteistä omaisuuttamme ja niiden kautta voidaan myös vaikuttaa yhteiskuntaan monella tasolla. Investointien eettisyyttä sekä terveys, ympäristö ja työllisyysvaikutuksia tuleekin seurata tarkasti, kuten myös lapsivaikutuksia.
Kaikki nämä epävarmuudet aiheuttavat sen, että taloutta voi olla tarpeen sopeuttaa suunniteltua enemmän suunnitelmavuosina. Vasemmistoliiton ryhmä on suunnitelmavuosien osalta valmis myös tuloveron korotuksiin esimerkiksi 0,3 %-yksiköllä. Mikäli talouden seuranta alkaa näyttää merkkejä siitä, että tuloveron korotus on tarpeen tehdä, on se ryhmämme mielestä tehtävä mahdollisimman etupainotteisesti, esimerkiksi jo vuodelle 2027. Ryhmämme katsoo, että veronkorotukset ovat aina ensisijainen vaihtoehto, mikäli toisessa vaakakupissa on heikennykset kuntalaisten palveluihin.