Ilmasto lämpenee kiihtyvällä tahdilla. Pian ilmakehän hiilidioksidi pitoisuus ylittää sellaiset raja-arvot, joiden jälkeen lämpeneminen vaurioittaa ekosysteemejä peruuttamattomasti. Puhdas vesi ei ole enää pitkään aikaan ollut kaikille ihmisille itsestään selvyys. Ilmansaasteisiin kuolee Suomen väkiluvun verran ihmisiä vuosittain. Maailman merissä on jo enemmän muovia kuin kaloja ja lisää muovia päätyy meriin arviolta 9 miljoona tonnia vuodessa. Globaalien ympäristöongelmien mittakaava ylittää helposti käsityskyvyn rajat. Mitä siis yksittäinen ihminen voi enää tehdä? Onko millään enää väliä?
Ruoka on suurin ympäristöä kuormittava tekijä arjessamme, joten ruokalautasemme sisällöllä voimme vaikuttaa ympärsitön tilaan. Kotitalouksien sähkön ja veden kulutuksen voimme minimoida ja järjestää lämmityksen mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöä kuormittamatta. Liikenteessä voimme suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä ja välttää autoilua aina kun mahdollista. Voimme ostaa vähemmän kulutustavaraa ja valita kestäviä, ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita tai ostaa käytettyä. Emme tarvitse jatkuvasti uusinta viihde-elektroniikkaa. Turhaa jätteen syntymistä voimme välttää ja kierrättää syntyvät jätteet tehokkaasti.
Puhuttaessa ympäristön suojelusta puhutaan usein edellä luetelluista yksilön tekemistä pienistä arjen valinnoista. Näillä toki on merkitystä ja jokaisen tulisi pyrkiä elämäntapaan, joka säästää luonnonvarjoa mahdollisimman paljon. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Ympäristövastuuta ei voi jättää vain kansalaisen harteille. Myös yhteiskunta on saatava sellaiseksi, jossa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien ratkaisujen tekeminen on helppoa. Yhteiskunnan omista toiminnoista syntyvä ympäristökuormitus tulee minimoida. Kansalaisten tulee aktiivisesti vaatia, että päättävissä asemissa olevat henkilöt ajavat aktiivisia toimia ympäristön tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Nämä asiat eivät voi enää odottaa vuoroaan. Ilmastonmuutos on saatava pysäytettyä. Maapallon keskilämpötilan nousu on jo alkanut eikä sen pysäyttäminen ole mahdollista, ainakaan kovin nopeasti, sillä meret toimivat valtavana lämpövarastona. Merien lämpeneminen tapahtuu usean vuosikymmenen viiveellä kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousuun nähden. Siksi päästöt on saatava laskuun nyt kun olosuhteet planeetallamme ovat vielä jokseenkin siedettävät. Ilmastonmuutos tuntuu ensimmäisenä ja eniten päiväntasaajan tuntumassa sekä napa-alueiden lähettyvillä.
Suomessa ilmastonmuutoksen konkretian huomaa lumirajan vetäytymisestä, arktisten lajien häviämisestä maastamme sekä eteläisten lajien levinneisyysalueen hivuttautumisesta ylöspäin. Vesisateet lisääntyvät ja myrskytuulia havaitaan yhä useammin, talvet pimenevät. Päiväntasaajalla kuivuus ja äärimmäiset helteet lisääntyvät. mm. Persian lahden rannikko ja Intian sisäosat uhkaavat muuttua asuinkelvottomiksi. Jo nyt helleaallot tappavat tuhansia ihmisiä vuosittain, suurinosa köyhien maiden lapsia ja vanhuksia. Jäätiköiden sulaessa merenpinta nousee ja tulvat uhkaavat merenrantakaupunkeja sekä alavia viljelysmaita. Vuoteen 2050 mennessä maapallon väkiluvun arvoidaan nousevan 9,5 miljardiin. Vuonna 2015 elettiin maailmanlaajuista pakolaiskriisiä kun maapallon vajaasta 7,5 miljardista ihmisestä 65 miljoona eli pakolaisena. Arviot pakolaismääristä 2050 vaihtelevat kymmenistä miljoonista yli miljardiin, mitä rajumpi ilmastonmuutos tulee olemaan, sitä lähempänä pakolaismäärä tulee olemaan arvion ylärajaa.
Usein ajatellaan, että luonto, ympäristö ja niiden suojelu ovat jotain muusta elämästä irrallaan olevia asioita, joista huolehditaan sitten kun saadaan kuntoon milloin mikäkin tärkeämmäksi mielletty asia. Terveydenhuoltoa, työllisyyttä tai infrastruktuurin rakentamista pidetään aina ensisijaisina asioina, sellaisina jotka menevät luonnon suojelun edelle. Kyllä se luonto pärjää. Ja onhan tässä toki totta toinen puoli. Maapallo selviää aina. Nyt ei olekaan kyse planeettamme säilymisestä vaan sen säilymisestä elinkelpoisena ihmislajille. Moni luonnonhistoriaa tunteva voi ajassamme nähdä samoja merkkejä, joita on ollut nähtävissä ennen aiempia massiivisia sukupuuttoaaltoja.
Haluammeko olla se sukupolvi, jolla on käsissään avaimet ihmislajin sukupuuton estämiseen, mutta jätämme ne ahneuttamme käyttämättä? Meillä on vielä mahdollisuus kääntää kehityksen suunta, mutta tämä mahdollisuus luisuu käsistämme jos emme ala toimia. Toiminnan aika on nyt!
Maarit Koivisto
Kirjoittaja on Loimaan Vasemmistoliiton ehdokkaana kuntavaaleissa. Kirjoitus on julkaistu alunperin Maarit Koiviston kuntavaaliehdokas.fi-sivuilla 19.2.2017.