Lapidus-hallin taloudellisista vaikutuksista

Jospa unohdetaan hetkeksi työllisyyspolitiikan inhimilliset vaikutukset ja puhutaan hiukan rahasta. Kaupungin valtuuston päätöksellä alasajettavan Lapidus-hallin toimijat tuottavat kaupungille rahallista hyötyä moninkertaisesti hallin ylläpitokustannuksiin nähden. Valtuuston 16.11.2020 hyväksymän talous arvion mukaan Lapidus-hallin ylläpitokustannukset ovat n. 65 000 € vudessa. Kaikki hallin toimijat kuitenkin maksavat osuudestaan vuokraa kaupungille. Vuokratulojen kokonaissummaa ei julkisista kokousasiakirjoista ole löydettävissä. Kuitenkin pelkästään tiloissa vuokralla olevat yhdistykset maksavat vuokraa noin 40 000€ vuodessa.

Loimaa maksoi Sotkanetin tietojen mukaan ns. Kelan sakko maksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuutta 825 000 euroa viime vuonna. Työllisyystoimintaan osallistuvista työttömistä tätä maksua ei mene, joten jokainen Lapidushallilla työskentelevä on osaltaan vähentämässä näitä kuntatalouden näkökulmasta ylimääräisiä kuluja. On useissa yhteyksissä todettu, että Lapidushallin toiminnan alasajo uhkaa kasvattaa tätä ns. ”sakkolistaa” kestämättömällä tavalla vaikka listaa voitaisiin myös lyhentää turvaamalla työllisyyspalveuille paremmat resurssit.

Lapidus-hallilla toimii kaupungin omien työllisyyspalveluiden lisäksi 2 eri työllisyyttä edistävää yhdistystä. Kolmannen sektorin toimijat saavat palkata pitkäaikaistyöttömiä 100% palkkatuella kun kuntatyönantajalle ja yksityisen sektorin toimijoille palkkatuki on enintään 50%.Palkkatuki on rahaa, joka tulee Loimaalle ulkopuolelta, eli valtiolta TE-toimistojen kautta. Palkkatukityöllistävät kolmannen sektorin toimijat tuovat siis kaksinkertaisen summan rahaa Loimaalle työllistettyä kohden verrattuna kaupungin omana toimintana järjestettävään palkkatukityöhön. Vähävaraiset pitkäaikaistyöttömät eivät makuuta ansaitsemiaan palkkatuloja pankkitileillä vaan kuluttavat rahansa ja näin palauttavat ne kiertoon paikallisten yritysten kautta. He myös maksavat tuloistaan veroja. Palkkatukityön lisäksi hallillatyöskentelee ihmisiä kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaupunki saa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta 10,09 € toimintapäivää kohden. Lapidus-hallissa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu noin 70 ihmistä, joten vuositasolla puhutaan isoista summista. Lisäksi hallin toimijat ovat mukana erilaisissa hankkeissa, joiden kautta toimintaa rahoitetaan.

Lapidus-hallin purkukustannusten on arvioitu olevan 200 000 – 300 000 €. Tämä lienee samaa luokkaa kuin arvioidut kiinteistön tulevaisuudessa vaatiman kattoremontin enimmäiskustannukset. Minua asiantuntevammat tahot ovat tehneet myös tarkkoja laskelmia Lapidus-hallin talousvaikutuksista ja avioineet positiivisten talousvaikutusten olevan n. 10 kertaiset hallin ylläpitokustannuksiin nähden. Tämä arvio on kuitenkin alakanttinen, kun huomioidaan myös muut kuin välittömät vaikutukset kuntatalouteen, kuten hyvän työllisyyden hoidon vaikutukset kuntalaisten sosioekonomiseen asemaan ja sitä kauta myös kansanterveyteen. Lyhytnäköinen säästöjen tavoittelu voikin näin ollen aiheuttaa merkittävän taloudellisen riskin, jonka vaikutukset kaupungin talouteen ovat kaikkia muuta kuin myönteiset.

Tämä teksti on julkaistu myös Loimaan Lehdessä 24.11.2020

Kirjoittaja on Loimaan Seudun Työttömät ry:n puheenjohtaja