Ryhmäpuheenvuoro 8.6.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut paikalla olijat ja seuraajat. Meillä on nyt käsiteltävänämme tilinpäätös vuodelta 2019. Tilinpäätös on mitä on, emmekä enää voi viimevuoteen vaikuttaa. Edellisistä vuosista voidaan kuitenkin ottaa oppia evästeeksi uuden talousarvion tekemiseen, jota myös käsittelemme myöhemmin tänään. Tilinpäätöksessä 2019 huomionarvoista on mm. se, että erikoissairaanhoidon menot budjetoitiin (muutetussa talousarviossa) sairaanhoitopiirin arvion mukaisesti eikä lisätalousarviota kulujen kattamiseksi enää loppuvuodesta tarvittu. Tämä on esimerkki siitä realistisesta budjetoinnista, jota luottamushenkilöt ovat peräänkuuluttaneet. Realistisessa budjetoinnissa jäi vielä kuitenkin parannettavaa.

Nähtävänämme on myös osavuosikatsaus tammi-huhtikuulta 2020. Tämä poikkeuksellinen aika on sekoittanut Suomessa ja koko maailmassa valtioiden ja kuntien budjetit ennen näkemättömällä tavalla. Osavuosikatsauksessa vain tammi- ja helmikuun lukuja voitaneen pitää vertailukelpoisina edellisiin vuosiin Kuitenkin osavuosikatsauksen perusteella näyttää siltä, että vuoden 2020 talous on tässä vaiheessa vuotta saavuttamassa tasapainoa. Kuitenkin tulee muistaa, että näiden lukujen perusteella on vaikeaa, jollei mahdotonta arvioida miten loppuvuosi tulee menemään. Valtion suora tuki sairaanhoitopiireille vaikuttanee ainakin siihen, ettei sairaanhoitopiirien kulujen kattamisen paineet kohdistu ainakaan täysimääräisinä kuntiin hintojen korotusten muodossa. Emme pysty ennustamaan koronaviruspandemian käyttäytymistä ja sen tulevia aaltoja. Varmaa kuitenkin on, ettei pandemia ole ohi ja Loimaa joutuu vastaaman vielä moniin haasteisiin, ennen kuin valmiuslaki on kumottu ja voidaan alkaa puhua uudesta normaalista.
Osavuosikatsauksessa huolestuttavaa on työttömien määrä, 13,6% työvoimasta eli yli 900 henkilöä. Tämä on suurempi osuus työvoimastamme kuin kertaakaan nähtävillä olevan seurantahistorian aikana. Valitettavasti Loimaan kaupunki on omalla toiminnallaan ollut osallisena kasvattamassa työttömien määrää lomauttamalla omaa henkilöstöään. Myös yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään eikä kausi- ja kesätyöntekijöitä ole palkattu entiseen malliin. Kärsijöinä ovat paitsi ne, jotka nyt akuutisti ovat joutuneet työttömyysturvan piiriin myös ne pitkäaikaistyöttömät, jotka nyt joutuvat, jos mahdollista, vieläkin alemmas rekrytoitavien työntekijöiden kastijärjestelmässä. Vasemmistoliitto ei hyväksy lomautuksia julkisen talouden tasapainotuskeinona. Lomautettujen ja työttömien määrä tulee vaikuttamaan myös kuntamme verokertymään negatiivisella tavalla. Kunnassamme ei myöskään ole ylimääräisiä työntekijöitä joiden työpanosta ei tarvittaisi, vaan jokaisen lomautetun puuttuminen näkyy tekemättömänä työnä. Tämä tekemätön työ tulee myös näkymään tulevaisuudessa kasvavina kustannuksina.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä minun on otettava esiin vielä esille Loimaan vesiliikelaitoksen yhtiöittämissuunnitelma. Vielä ei nimittäin luottamushenkilöille ole selvinnyt mitä konkreettista etua Loimaan kaupunki tai sen asukkaat saisivat vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena? Tilinpäätöksestäkin nähdään, että kuten monena vuonna aiemmin myös vuonna 2019 suuri siivu, eli 0,4 M€ alijäämä katettiin Loimaan veden hyvällä tuloksella. Nyt esillä olleista suunnitelmista ei esimerkiksi käy ilmi miten tämä osa alijäämää hoidettaisiin jatkossa, ilman Loimaan veden merkittävää panosta.
Vesilaitoksen yhtiöittämistä on perusteltu enimmäkseen halulla auttaa Ypäjän kuntaa, jolla on vaikeuksia tuottaa asukkailleen heidän tarvitsemiaan vesihuollon palveluita. Ryhmämme mielestä ypäjäläisiä tulee ilman muuta auttaa, mutta sen tekemiseksi tulee käyttää muita yhteistyövaihtoehtoja kuin yhtiöittämistä.

Pahoin nimittäin pelkäämme, että Yhtiöittäminen, olisi yksityistämisen ensimmäinen askel. Vaikka perustettavan yhtiön omistus säilyisikin toistaiseksi suureksi osaksi Loimaan kaupungilla, tulisi operatiivisesta toiminnasta vastaamaan jatkossa perustettavan yhtiön hallitus. Suomessa ei tällä hetkellä ole voimassa lainsäädäntöä joka estäisi tulevaisuuden kuntapäättäjiä myymästä joko Loimaan tai Ypäjän omistusosaaksia mahdollisesti persustettavasta yhtiöstä esimerkiksi ulkomaisille sijoittajille. Kaupungin rooliksi perustettavassa yhtiössä jäisi siis omistajaohjaus. Yhtiöittämällä vesilaitoksen annamme elintärkeän juomavetemme hallinnan siis pois demokraattisilla vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden käsistä. Julkista sektoria velvoittaa tietyt avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet, jotka ovat olennaisia kansalaisten oikeusturvan kannalta. Näiden periaatteiden avulla kansalaisilla ja päättäjillä on mahdollista valvoa, että julkisomisteinen vesihuolto toimii hyvin kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Vesihuollon yksityistäminen olisi suuri riski myös ympäristönäkökulmasta. Puhtaan veden saatavuus on myös ympäristön kannalta tulevien vuosien suurimpia haasteita globaalisti. Vesihuollon omistajuudessa on myös kysymys turvallisuuspolitiikasta. Vesihuolto on kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennainen toiminto, jolloin sen toimintavarmuus ja hallinnon avoimuus ovat kriittisiä tekijöitä. Julkisen sektorin hallinnassa voidaan taata varmemmin järjestelmän toimivuus myös kriisitilanteissa, kun yhteiskunnan etu on keskiössä liiketoiminnallisen kannattavuuden sijaan. Vesi on ihmiselämän kannalta välttämätön perushyödyke kuten ilma. Kaikki tarvitsevat juomavettä ja vettä peseytymiseen. Kaikki yhteiskunnan toimijat tarvitsevat vettä jollain tapaa, sillä elämää ei olisi ilman vettä.
VESI ON MEIDÄN!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *