Maanantai-iltana 1.10. istuin jälleen kokoustamassa Loimaan kaupunkistrategiatyöryhmän kanssa. Kokouksessa käsiteltiin mm. vastikään toteutetun, viime viikolla sulkeutuneen kuntalaiskyselyn tuloksia. Yllättäen nousi yhdeksi kuntalaisten mielestä Loimaan kaupungin talouden kannalta olennaisimmaksi tekijäksi se, että ”verorasitusta” ei lisätä. Tämän kuulleessaan porvaristo taas röyhisti rintaansa, että ”kyllä ne nuoret, jotka perhettä perustavat, katsovat mikä on kunnallisveroprosentti kun valitsevat asuinpaikkaa”. Tämä usein, samojen henkilöiden toistelema lause ei minun, perheenperustamisikäisen naisen, näkökulmasta pidä lainkaan paikkaansa. Ainoana kyseiseen ikäryhmään kuuluvana kokouksen osallistujana ei minun mielipidettäni asiaan tietenkään kysytty, edustanhan monen mielestä täysin väärää puoluekantaa, vaikka muuten ehkä olisinkin toivottu asukas Loimaalle: korkeasti koulutettu, nuori veronmaksaja.
Ihmettelen miten porvaristo oikein jälkikasvuaan kasvattaa, sillä minulle on ainakin jo lapsena opetettu, miksi niitä veroja oikein maksetaan. Verot ovat ikäänkuin yhteiskunnan jäsenmaksu. Verorahojani vastaan voin odottaa saavani vastapalveluksena yhteiskunnalta apua ja tukea, silloin kun sitä tarvitsen. Maksamillani veroilla saan mm. terveyskeskuksen kaikkine palveluineen: lääkärin ja hoitajan vastaanotot, todistukset ja lausunnot, neuvolapalvelut, hammashoitolan ja kuntoutuksen. Saan mahdolliselle jälkikasvulleni varhaiskasvatuksen ja ilmaisen perusopetuksen kouluruokineen kohtuullisen kokoisissa ryhmissä sekä hyvin edullisen toisenasteen koulutuksen. Saan sosiaalipalveluita perhe-elämän tueksi, elämän ongelmatilanteissa ja silloin jos vanhuus tai vammautuminen vievät toimintakykyni. Saan julkisesti rakennetun hyväkuntoisen infran, kadut ja puistot, turvalliset julkiset rakennukset sekä elinympäristön, josta pidetään yhdessä huolta. Lisäksi julkisesti tuotettuja palveluita käyttäessäni voin odottaa, että palvelut eivät ole uskonnollisen tai poliittisen ideologian värittämiä vaan tarjotaan jokaiselle ihmiselle, sosioekonomiseen taustaan katsomatta tasalaatuisina, tasa-arvoisina ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuvalla tavalla. Mikäli näin ei ole, on minulla veronmaksajana oikeus palveluiden tuottajalta vaatia tilanteen korjaamista.
Tällä viestilläni haluan vain sanoa sen, että jääräpäinen veroprosentin korotuksen vastustaminen uhkaa kääntyä tarkoitustaan vastaan. Samaisessa kuntalaiskyselyssä useassa kohdassa nousi tärkeysjärjestyksen kärkeen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti kaikille asukkaille. Alhainen verotus ja hyvä palvelutaso harvoin toimivat samassa yhtälössä. Lisäksi Loimaalla muut asumisen kustannukset ovat verratain hyvin alhaiset, joten hivenen korkeampi kunnallisvero rasittaa keskiverto kuntalaisen taloutta kokonaisuudessaan vähemmän, kuin pienempi kunnallisvero alueella, jossa yli puolet palkasta menee vuokraan. Kyselyn perusteella näyttääkin siltä, etten ole yksin sanoessani, ettei minua asuinpaikkaani valitessani kiinnosta tippaakkaan se, mikä on kunnallisveroprosentti. Minä olen kiinnostunut siitä, onko paikkakunnalla tarjota minulle ja perheelleni tarvitsemamme laadukkaat peruspalvelut vauvaperheestä aina vanhuuteen saakka. Opiskelupaikka ja työpaikkakin ovat näihin verrattuna toissijaisia asioita, sillä työpaikat vaihtuvat ja opiskelu on hetkellistä. Asuntojakin kyllä löytyy mistä vain, kunhan kriteerit asunnolle ovat realistiset. Kannattaa siis miettiä tarkkaan mistä puhuu, kun puhuu ”verorasituksesta”. Itseäni rasittaa enemmäkin ainainen kitinä verojen maksamisesta, aivan kuin se olisi joku rangaistus.
-Maarit Koivisto