Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kokouksen seuraajat. Olemme kokoontuneet tänään tekemään yhden päättyvän valtuustokauden suurimmista päätöksistä. Päätöksen Loimaan terveysasemaverkosta ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Terveysasemaverkon muutoksilla haetaan paitsi kustannussäästöjä myös parempia palveluita loimaalaisille. Terveyspalveluiden keskittämisellä haetaan synergiaa ja esimerkiksi perhekeskus ja diabeteskeskus ovatkin perusteltuja ratkaisuita yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamiseksi ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamiseksi. Terveysasemaverkon tiivistymisen toivotaan myös tuovan mahdollisuuksia laajentaa lääkärin vastaanottotoimintaa iltavastaanottoon. Perusterveydenhuoltomme suurimpia ongelmia ovat kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuus ja jonotusajat, sekä perusterveydenhuollon potilaiden valuminen erikoissairaanhoitoon, mm. yhteispäivystykseen. Terveyspalveluistamme mm. kiireellinen vastaanottotoiminta on jo keskitetty pääterveysasemalle. Kiirevastaanottoon onkin hioutunut hyvin toimiva hoitaja-lääkäri työparimalli. Kiirevastaanotolle pääsy on kohtalaisen ripeää ja lähes kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat pääsevätkin vastaanotolle jo samana päivänä kuin yhteydenotto tapahtuu. Kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden ongelmat ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kiirevastaanotolla hoidetaan myös sellaisia potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Esimerkiski kroonisten sairauksien hoito tai pitkien sairaslomien jatkaminen eivät kuuluisi kiirevastaanotolle. Palvelurakenteesta riippumatta Loimaan tulisikin terveyspalveluissaan pyrkiä kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseen. Kiireettömän hoidon jonotusajan mediaanin tulisi olla enintään 1 viikko. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että saamme rekrytoitua riittävästi henkilökuntaa ja myös pidettyä kiinni osaavista ammattilaisista. Myös sijaisresurssien tulee olla kunnossa, jotta henkilökunnan vuosilomat eivät aiheuttaisi pullonkaulaa kiireettömään hoitoon. Kysynkin onko nyt esitetty terveysasemaverkkomalli oikea keino ratkoa perusterveydenhuoltomme ongelmia? Kysyn myös, mihin perustuu väite, että rekrytointiongelmat poistuisivat sivuterveysasemia vähetämällä? Ne voivat myös entisestään vaikeutua.
Koronapandemia on osoittanut, kuinka nopeasti terveydenhuollon rakenteiden on kyettävä reagoimaan muutoksiin. Hetkessä perustettiin Loimaan sairaalaan perusterveydenhuollon covid-kohorttiosasto ja avoterveydenhuoltoon erillinen infektiovastaanotto. Terveysasemat ovat kriittinen osa sitä varautumista, jolla yhteiskuntamme ottaa vastaan pandemiat ja muut kriisit. Yhden terveysaseman mallissa esimerkiksi tulipalo tai massivinen veden tai sähkön jakelukatkos pystyisi lamauttamaan koko perusterveydenhuoltomme, kun useamman terveysaseman mallissa palveluiden jatkuvuus voidaan turvata häiriötiloista huolimatta.
Maamme hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä on mukana useita malleja kuntien omistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen siirtymisestä hyvinvointialueille. Yksi vaihtoehto on kiinteistöjen vuokraus kunnalta. Lakiesitys sisältää myös kirjauksen, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kiinteistöjä jäisi jatkossa käyttämättä, ja tämä aiheuttaisi kunnille merkittäviä kustannuksia, olisi valtio velvollinen kompensoimaan nämä kustannukset valtionosuuksien korotuksilla. Tämä on toki vasta spekulaatiota. Varmaa kuitenkin on, että sellaisista tyhjille jäävistä kiinteistöistä, joissa ei ole mitään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa, ei tulla korvaamaan yhtään mitään. Mielestäni onkin perusteetonta nyt, vain 2 vuotta ennen sote-uudistuksen voimaantuloa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvatuun siirtymistä hyvinvointialueelle, tehdä kuntatasolla muutoksia palveluverkkoon. Etenkin kun sote-uudsitusta koskevat lait ovat vasta luonnosasteella, emmekä näin ollen voi luotettavasti arvioida sote-uudistuksen vaikutuksia palveluverkkoomme. Hyvät valtuutetut, nyt käsiteltävänämme olevan terveysasemaverkkoselvityksen toimenpiteiden toteutusaikataulu tulee venymään vuoteen 2023 eli samaan aikaan kun nyt ehdotetut toimenpiteet olisivat aikaisintaan toteutettu tulemme luovuttamaan sosiaali- ja terveydenhuoltomme maakunnallisen hyvinvointialueen käsiin.
Massiiviset muutokset sosiaali- ja terveyssektorin budjettiin eivät myöskään ole perusteltuja nyt sillä 2023 aloittavan sote-maakunnan eli hyvinvointialueen aloitusbudjetti tulee olemaan sama kuin alueen kuntien vuoden 2022 talousarvionmukainen hyvinvointisektorin budjetti. Yltiöpäisillä säästötavoitteilla siis vain leikkaamme sitä valtionrahoitusta, jolla soteuudistuksen jälkeen palvelumme Loimaalla toteutetaan. Soteuudisuksen rahoitusmallissa kunnat maksavat palveluista todellisen tarpeen mukaan, jota arvioidaan mm. ikärakenteen, muuttoliikkeen sekä sairastavuusindeksien perusteella. Näin ollen Loimaa tulee olemaan soteuudistuksen saamapuolella, kun taas kasvukeskukset, kuten Turku ja Tampere joutuvat pärjäämään suhteessa hiukan pienemmällä.
Terveysasemaverkko tulee olemaan viimeinen suuri rakenteellinen päätös istuvalle valtuustolle. Kuitenkin katseemme pitäisi olla myös seuraavassa valtuustokaudessa. Loimaan kaupungin voimassaoleva hallintosääntö on astunut voimaan istuvan valtuuston aloittaessa. Matkan varrella hallintosääntöön on tullut useita lisäyksiä ja korjauksia, mutta kokonaisuutta ei päivitetty. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haastaakin nyt kaikki muut valtuustoryhmät osaltaan mukaan keskusteluun uuden hallintosäännön päivittämisestä. Keskustelua tulisi käydä ainakin valiokunta- ja lautakuntamalleista ja näiden toimielimien jäsen määristä.