Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kokouksen seuraajat.
Aivan ensiksi haluan kiittää talousjohtaja Mäkelää ja muita virkamiehiä teknisesti hyvä laatuisesta ja selkeästä talousarviokirjasta.
Arvoisat valtuutetut, nyt käsittelyssämme on Loimaan kaupungin talousarvio vuodelle 2024.
Työllisyyden edistäminen on yksi Loimaan strategisista tavoitteista. Aiemmin käsittelemästämme osavuosikatsauksesta nähdään, että työttömyys ei ole Loimaalla merkittävästi vähentynyt, päinvastoin, vuosi sitten työttömysprosentti on ollut 7,5% kun se nyt on tasan 8%. Lukua varmasti selittää rakennusalan taantuma ja tähän liittyen rakennusalaan kytköksissä olevien yritysten tilauskannan heikkeneminen. Loimaallakin useat yritykset ovat joutuneet vähentämään henkilöstöä, etenkin vuokratyövoimasta ja lisäksi lomautukset koettelevat useiden yritysten työntekijöitä. Osavuosikatsauksesta näemme, että myös erityisesti yli 1000 päivää työttömänä olleiden määrä on kasvanut, vaikka ns. kela-listalla olevien määrä onkin pysynyt kutakuinkin yhtä suurena. Talousarviossa työmarkkinatuen kuntaosuuksiin on budjetoitu vain 920 000 euroa, mikä äkkiseltään kuulostaa optimistiselta summalta aiempiin vuosiin suhteutettuna. Kuitenkin talousarviokirjassa on myös kuvattu niitä keinoja, joilla tavoite on tarkoitus saavuttaa ja näin ollen voidaan summaa mielestäni kyllä pitää realistisena ja sinänsä positiivisena kehityksenä Loimaan työttömien näkökulmasta.
Lisähaasteita, mutta myös mahdollisuuksia työllisyyden hoitoon tuo tullessaan TE-uudistus, jonka myötä Loimaa liittyy Turun työllisyysalueeseen vuonna 2025. Tämän siirtymän onnistuminen tuleekin olemaan kriittistä. TE-uudistuksen kustannukset ja vastaava valtionosuuksien nousu on budjetoitu vasta suunnitelmavuodelle 2025. Talousarviota lukemalla ei selviä, onko TE-uudistuksesta aiheutumassa kustannuksia jo vuodelle 2024.
Lasten ja nuorten Loimaa on yksi strategian kärkihankkeista. Talousarviokirjan sivistyslautakuntaa käsittelevässä osiossa mainitaan useassa kohtaa riskinä henkilöstön rekrytointivaikeudet. Tähän tulisikin mielestäni tarttua välittömästi ja selvittää mitkä tekijät ovat esteenä onnistuneille rekrytoinneille Loimaalla. Onko syynä työpaikkojen sijainti? Palkka? Liiallinen työkuorma? Työyhteisö? Kaikki keinot rekrytoinnin edistämiseksi on otettava käyttöön, sillä ainoastaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on voi varmistaa lapsille ja nuorille viihtyisä ja turvallinen kasvun ja oppimisen paikka, kuten strategiassa tavoitteeksemme mainitaan.
Lisäksi haluan vielä nostaa talousarviosta maininnan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksesta, jonka myötä maksuista vapautettuja on 60% Loimaan varahaiskasvatuksen lapsista. Tämä luku tarkoittaa, että suuriosa loimaalaisista lapsiperheistä on pienituloisia. Pienituloisuus on merkittävä riskitekijä asukkaiden hyvinvoinnille ja kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumiselle ja se tuleekin myös ottaa jatkossa huomioon kaupungin talouden suunnittelussa.