Loimaan Lehdessä 23.2. erään puolueen kaupunginvaltuutettu suomii kovin sanoin vasemmistoliiton palvelukeskeistä politiikkaa. Vasemmistoliitossa lähdetään siitä, että kunta on olemassa sen asukkaita varten. Inhimillisen kokoiset opetus- ja päiväkotiryhmät sekä terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ovat se tapa, jolla vasemmistoliiton näkemyksen mukaan yhteiskuntaa on rakennettava. Pyritään ennaltaehkäisemään sellainen yhteiskunnallinen pahoinvointi, joka kärjistyessään johtaa ongelmiin, jotka myös maksavat yhteiskunnalle paljon enemmän kuin varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. 1990-luvun laman virheet on nyt käsillä olevassa kriisissä pystyttävä estämään. Maan hallitus on avustanut kuntia suurin rahallisin panostuksin. Nämä panostukset on tarkoitettu vain ja ainoastaan koronakriisistä aiheutuvan hyvinvointivelan hoitoon. Kyse ei siis ole ”kepistä ja porkkanasta” vaan normaaleiden kunnallisten tehtävien hoidosta kriisin aikana ja sen jälkeen.
Kirjoittaja on huolissaan myös kuntien henkilöstöresursseista. Henkilöstöresurssien käyttöä voidaan tehostaa myös palvelun laadusta tinkimättä. Kehittyvä teknologia ja parempi töiden organisointi vapauttavat henkilöstön työaikaa koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Kuntien henkilöstön riittävyyttä voidaan parantaa myös panostamalla julkisen sektorin henkilöstön työoloihin. Hyvin voiva henkilökunta sitoutuu työhönsä ja tuottavuus kasvaa ilman ylimääräistä hammasten kiristelyä. Työn vaativuutta vastaava palkkaus on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa tekijä, jolla houkutella osaajia kunnallisiin työpaikkoihin. Vaikutusmahdollisuudet omaan työaikaan ja työnkuvaan sekä aito mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja työyhteisöään ovat niitä vetovoimatekijöitä, joihin panostaminen ei maksa mitään. Esimerkiksi hoitoalan työpaikoissa tulisi panostaa työaika-autonomiaan, joka tukisi henkilökunnan jaksamista työssään. On totta, ettei koko ikäluokkaa voi kouluttaa hoitoalan tehtäviin, mutta koulutustarvetta hillitsee se, jos alalle jo kouluttautuneet eivät väsy ja vaihda alaa. Ainakaan alan houkuttelevuutta ei lisää alentavan tyylinen puhe ”miesten joutumisesta naisten töihin”. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on sukupuolesta riippumatta tarjolla monenlaisia urapolkuja aina perusduunista vaativiin asiantuntija tehtäviin.
Valtuutettu ja kaupunginhallituksen edustaja mainitsee tekstissään myös yhden vasemmistoliiton esittämistä verotuksen muutoksista, listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poiston, viittaamalla siihen ”lypsävän lehmän tappamisena”. Osinkoverotuksen epäkohtiin on kiinnitetty huomiota viime aikoina mm. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomaalan ja valtiovarainminiseriön alivaltiosihteeri Timo Viherkentän toimesta. Pörssiin listaamattomien yritysten omistajien verohuojennus kannustaa nykyisellään kasvattamaan yhtiön tasevarallisuutta tuotannollisten investointien sijaan. Tuotannolliset investoinnit ovat kuitenkin edellytys työllisyyden kasvulle. Pelkkä julkisen talouden elvytys ja valtiolliset työllisyystoimet eivät riitä vaan tarvitaan myös yritysten investointeja, jotta lamasta on mahdollista nousta. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus on valtion tukitoimi kaikkein hyväosasimmille ja sen poistaminen tasoittaisi tuloeroja Ansiotulo-osinkojen verotuksen kiristys myös auttaisi kuntataloutta, sillä ansiotulo-osingoista maksetaan kunnallisveroa. Vakavassa taloustilanteessa on välttämätöntä tukkia epäoikeudenmukaiset veropohjan aukot. Yhteiskunnan vahvimpien on kannettava suurin taakka.
Maarit Koivisto,
julkisen sektorin työntekijä, kaupunginvaltuutettu (vas.)
Tämä teksti on julkaistu Loimaan Lehdessä 25.2.2021