Aivan ensiksi haluan kiittää talousjohtaja Mäkelää talousarviokirjan valmistelusta, selkeä ja helposti luettava esitys.
Muutamia huomioita talousarviosta. Ensinnäkin, vasemmistoliiton ryhmä katsoo, että maltillinen veron korotus olisi oikeudenmukainen tapa tasapainottaa kaupungin taloutta. Kuten talousarvioesityksestä nähdään perustuu suunnitelmavuosien 2028 ja 2029 tasapaino 0,3 prosenttiyksikön kuntaveron korotukseen. Vasemmistoliiton ryhmän mielestä tämä korotus tulisi tehdä jo vuodelle 2027. Siihen seuraa melko pitkät perustelut, joten toivottavasti jaksatte kuunnella.
Vuonna 2025 kaupunki hankki omistukseensa kaukolämpöyhtiön osakkeet, jotka aiemmin omisti Salilla. Kaupunki siis hankki omistukseensa, eli meidän kaikkien kuntalaisten omistukseen tuottavaa omaisuutta, energia-infraa ja huoltovarmuutta. Kuitenkin nyt tätä tuottavaa omaisuutta on lähdetty lypsämään kuiviin.
Kaupunginhallitus on ohjeistanut kaukolämpöyhtiötä maksamaan kaupungille osinkoa miljoona euroa vuodessa seuraavat 3 vuotta. Eli vuosittain 550 000 euroa enemmän kuin viimevuonna. Osingon kokonaissumma on kolme miljoonaa euroa vuosina 2027–2029. Hallituksen päätöksen mukaan osinko muodostuu vuosittain kaukolämpöyhtiön tuloksesta ja loppuosa yhtiön päästöoikeuksien myynnistä tai muusta yhtiön linjauksen mukaisesti. Loimaan Kaukolämmön viime tilikauden voitto oli poikkeuksellisesti tästä edellä mainitusta osakekaupasta johtuen noin 1,1 miljoonaa euroa. Kyseisestä voitosta tilitettiin kaupungille osinkoa noin 450 000 euroa. Aiempina vuosina yhtiön liikevoitto on ollut pienempi, 300 000–400 000 euron luokkaa eikä yhtiö ole maksanut aikaisemmin näin suuria osinkoja. Kaupunginhallituksen vaatima 1 miljoonan euron osinko on liikevoittoon nähden niin suuri, että kaukolämmön hinnan korotuksilta ei vältytä. Vaan kuten olemme Loimaan Lehdestä saaneet lukea, hinnat nousevat maaliskuussa 2027.
Kuitenkin tulee muistaa, että Loimaan kaupunki ja sen omistamat vuokrataloyhtiöt ovat itse kaukolämmön suurin asiakas, mikä tarkoittaa, että merkittävä osa kaukolämpöyhtiön maksamasta osingosta sulaa itseasiassa kaupungin omien kaukolämpölaskujen maksuun. Lämmityskustannusten nousua tässä talousarviokirjassa ei ole nähdäkseni mitenkään huomioitu.
Kaukolämmön hinnan nousu aiheuttaa myös nostopaineita vuokriin ja yhtiövastikkeisiin kaikissa niissä taloyhtiöissä, jotka ovat kaukolämmössä. Tietyt kaupungin päättäjät suhtautuvat verojen korotuksiin kuin ruttoon. Väitetään, että pienikin korotus kunnan veroprosenttiin tappaa elinvoiman ja ajaa asukkaat pois Loimaalta. Miksi kuitenkin samojen päättäjien mielestä on hyväksyttävää maksattaa kaupungin kuluja lämmön käyttäjillä? 0,3 prosenttiyksikön korotus kuntaveroprosenttiin toisi kaupungin kassaan lähes miljoona euroa lisätuloja, mutta vaikuttaisi esimerkiksi keskituloiselle veronmaksajalle vain muutaman euron kuukaudessa, omakotitaloasujan lämpölasku nousee ensi vuonna noin 10 euroa kuukaudessa. Veroprosentin korotus kohtelisi kuntalaisia oikeudenmukaisemmin kuin kaukolämmön hinnan korotus. Erityisesti nyt kun kaikki muutkin elämisen kustannukset ovat rajussa nousussa tuntuu lämmityksen hinnan nosto erityisen epäreilulta politiikalta pienituloisen kuntalaisen näkökulmasta.
Loimaan Kaukolämpö Oy on vastuullisesti hoidettu, julkisomisteinen osakeyhtiö, jonka lämmön tuotanto perustuu lähes kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin. Kaupunginhallituksen toiminta sen sijaan vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja ymmärtämättömältä. Miljoonan euron osingot vaarantavat yhtiön tulevia investointeja ja kehitystä. Myöskään mainitut päästö oikeudet eivät ole mitään ”löysää rahaa”, minkä kaupunki omistajana pystyy realisoimaan. Nimittäin se, onko Loimaan kaukolämpö itse päästökaupassa mukana vai ei perustuu täysin poliittisiin päätöksiin ja poliittisten päätösten seurauksena yhtiö voi tulevaisuudessa tarvita päästöoikeuksia myös itse, omaan toimintaansa. Päästöoikeuksia ei tule mistään lisää ja niiden hinnat pitkän aikavälin tarkastelussa nousevat koko ajan. Jos yhtiöllä ei ole itsellään hallussa päästöoikeuksia se joutuu ostamaan niitä markkinoilta kovalla hinnalla. Kaupunginjohtajan katsauksessakin nostetaan kuntatalouden epävarmuutta lisäävien tekijöiden joukkoon energian ja sähkön saatavuuden ongelmat. Epävakaassa maailmantilanteessa kaupungin oman energiayhtiön kilpailukyvyn heikentäminen ei näyttäydy vastuullisena talouden pitona.
Tämän vuoksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee maltillisen veronkorotuksen ainoana vastuullisena keinona tasapainottaa taloutta. Ja ylenpalttisista osinkotavoitteista tulisi kaukolämpöyhtiön osalta luopua. Yhtiö tuottaa joka tapauksessa kaupungin kassaan rahaa.
Mennään sitten vielä investointeihin.
Talousarvion investointiosa sisältää yhteensä 1 275 000 euroa Lemmensillan muuttamiseksi ajoneuvosillaksi. Lemmensilta palvelee nykyisellään kevyen liikenteen siltana erinomaisesti, silta on viihtyisä, rauhallinen ja kaunis sellaisenaan. Siltahanketta perustellaan Hulmin alueen liikenteen sujuvoittamisella, vaikka Hulmin alueen liikenne on nykyiselläänkin sujuvaa. Autoilijalle ei ole ongelma kiertää muutaman minuutin kestävä matka ajaessaan vaikkapa nykyiseltä kaupungintalolta Prismalle, mutta jalankulkijoille turvalliset kevyenliikenteen sillat ovat välttämättömyys. Sillat palvelevat niin vanhuksia kuin lapsia ja nuoria, meitä kaikkia loimaalaisia. Loimaan tulisi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin nimissä panostaa enemmän sujuvaan ja turvalliseen kevyeen liikenteeseen, autoilijoita meillä kyllä riittää.
Talousarviossa puhutaan Loimijoen ranta-alueen kehittämisestä ja joen virkistyskäytön lisäämisestä mikä on räikeässä ristiriidassa Lemmensillan muuttamisen kanssa. 2 kaistainen autosilta ei lisää jokirannan viihtyisyyttä eikä paranna virkistyskäyttömahdollisuuksia mitenkään. Lemmensillalla on monelle loimaalaiselle myös nostalgia-arvoa eikä sen merkitystä kuntalaisille voi rahassa mitata. Loimaasta ei tule metropolia vaikka kuinka investoitaisiin autoteihin, joten meidän tulisikin olla ylpeitä ja vaalia maaseutumaista miljöötä myös kaupungin keskustassa. Investointiohjelma on mittava muutenkin ja osa näistä muista hankkeista on suorastaan kriittisen tärkeitä. Esimerkiksi Mäenpäänsilta-hanke, joka on odottanut toteutumistaan jo kauemmin kuin jaksamme edes muistaa. Mäenpään silta ei ole viihtyisä, rauhallinen tai kaunis eikä kohta edes turvallinen. Otetaan siis järkikäteen ja luovutaan Lemmensilta-hankkeesta.
Kiitos!
