Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kokouksen seuraajat.
Haluan jälleen kiittää talousjohtaja Lainetta ja muita virkamiehiä teknisesti hyvä laatuisesta ja selkeästä talousarviokirjasta.
Arvoisat valtuutetut, nyt käsittelyssämme on Loimaan kaupungin talousarvio vuodelle 2022. Vasemmistoliiton ryhmä pitää positiivisena asiana sitä, ettei talousarvio sisällä merkittäviä uusia leikkauksia kaupunkilaisten palveluihin.
Tarkastellessamme talousarviota kokonaisuutena mainitaan s. 15 yhteenvedossa kaupungin toimintakulujen kasvavan melkoisesti eli 4,2 miljoonaa euroa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Tähän löytyy selitys s. 24 taulukosta, jossa on taloudellisen kehityksemme tunnuslukuja. Taulukosta näemme, että vuoden 2015 jälkeen henkilöstökulut ovat laskeneet n. 2 miljoonalla eurolla, mutta samanaikaisesti palvelujen ostot on kasvanut yli 10 miljoonalla. Vasemmistoliitto on useasti pyytänyt mukaan laskelmiin niitä henkilöstökuluja, joita maksamme välillisesti muiden työnantajien henkilöstölle ostopalvelujen muodossa. Tällaisia lukuja tai edes arviota niistä on ilmeisen vaikea saada ulos laskentaohjelmista, mutta ainakin tämän s. 24 taulukon perusteella vaikuttaisi siltä, että merkittäviä summia, jotka voitaisiin investoida omaan palvelutuotantoon karkaa ulkopuolelle ostopalveluiden muodossa.
Lainakannan kehitys on kaupungissamme suotuisa, eikä Loimaata ainakaan voida syyttää ylivelkaantumisesta. Päinvastoin näyttäisi siltä, että meillä olisi varaa lisätäkin lainanottoa kaupungin kehittämiseksi. Sivulla 15 mainitaan Loimaan lainakannaksi ilman vesi liikelaitosta 1859 euroa asukasta kohden. Kokomaan kuntasektorin lainakannan keskiarvo oli vuonna 2020 tilastokeskuksen mukaan 3448 euroa per asukas. Näin ollen Loimaalla lainakanta on hyvin maltillinen. On hiukan harhaanjohtavaa ottaa lainakannan tarkasteluun mukaan vesiliikelaitoksen lainat ja leasing vastuut, sillä niin kauan kuin vesiliikelaitos pystyy nämä vastuunsa hoitamaan ja niistä huolimatta vielä vuosittain parantamaan kaupungin tulosta ei vesiliikelaitoksen mahdollisilla lainoilla ole suoranaista vaikutusta kuntatalouteen.
Valitettavasti monet jo kuluvan vuoden talousarviossa olleet investoinnit ovat jääneet ylijäämäisestä tilinpäätösennusteesta huolimatta toteutumatta. Tällainen on esimerkiksi kaupungin oman lastensuojelun sijaishuollon yksikön perustaminen. Lastensuojeluyksikkö olisi ehdottomasti pitänyt saada toimintaan jo kuluvan vuoden aikana, mutta missään tapauksessa sitä ei kannata jättää perustamatta, vaikka toiminnan aloitus nyt siirtyykin vuodelle 2022. Lastensuojeluyksikön toiminnan aloittaminen uudelleen kaupungin omana työnä on juuri sitä suuntausta, jota ryhmämme on johdonmukaisesti kannattanut niin valtuustossa, hallituksessa kuin valiokunnissakin. Kunnallisen lastensuojeluyksikön lakkauttaminen oli yksi niistä virheistä, joita nyt maksamme kohoavien ostopalvelukustannusten muodossa.
Nyt käsiteltävänämme oleva talousarvio pitää sisällään myös suunnitelmavuodet 2023 ja 2024. Näihin vuosiin ajoittuu kaksi merkittävää hallinnollista uudistusta, joilla on suuri merkitys kaupungin toimintoihin, myös taloudellisesti. 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi ja 2024 puolestaan TE-toimistot siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle. Talousarvioesitys vuodelle 2022 ei pidä sisällään muutoksia veroprosentteihin eikä näitä sisälly myöskään suunnitelmavuosiin 2023 ja 2024. On huomion arvoista, että tänään päätettävät kuntaveroprosentit on jäädytetty, siten ettei veroprosentteihin ole mahdollista tehdä muutoksia vuoden 2023 talousarvioon. Ryhmämme mielestä maltilliset veronkorotukset tulisi kuitenkin ottaa huomioon vaihtoehtona suunnitelmavuodelle 2024 loppujen kaupungin talouden alijäämien kattamiseksi. Sote-uudistuksen ja TE-palvelujen siirron jälkeen jäävien kaupungin toimintojen rahoitus on jo nyt ollut ohuempi kuin hyvinvointisektorin ja ilman veronkorotuksia näiden sektorien rahoitus uhkaa jäädä liian ohueksi sote-budjetin poistuessa kaupungin taloudesta.
Sote-uudistuksen vuoksi on erityisen tärkeää, että vuoden 2022 hyvinvointisektorin budjetti on laadittu mahdollisimman realistisesti. Mikäli alibudjetoimme, tulee se aiheuttamaan rahoitusvajetta myös hyvinvointialueen budjettiin ja näin ollen vaikeuttamaan palveluiden tuotantoa jatkossa järjewtämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Mikäli taas ylibudjetoimme on vaarana valtionosuusleikkuri talousarviokirjan s. 21 esitellyllä tavalla. Hyvinvointisektorillekin on kuitenkin uskallettava investoida, sillä kaikki asiat eivät voi jäädä odottelemaan, että hyvinvointialue hoitaa ne ”sitten joskus” tällaisia ovat mm. oma kunnallinen lastensuojeluyksikkö sekä uusi oma kunnallinen ikäihmisten palveluasumisyksikkö. Myös sosiaali- ja terveyssektoria vaivaaviin rekrytointihaasteisiin on voitava vastata heti. Sote-alan ammattilaisten työhyvinvointi ja riittävien resurssien takaaminen vaikuttavat suoraan siihen, miten palvelut on mahdollista järjestää. Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös osallisuudesta työn suunnittelussa, pysyvistä työsuhteista, työssä jaksamisesta, mahdollisuudesta suoriutua töistä säännöllisen työajan puitteissa, oikeudesta lepoon sekä selkeästä työnjaosta eri ammattilaisten välillä.
Hyvät valtuutetut, esityslistan kohdassa 3 tiedoksi saamamme osavuosikatsauksen mukaan kaupungin työllisyysluvut ovat paranemassa. Osavuosikatsauksen sivulla 5 kerrotaan, että elokuussa työttömyysaste oli laskenut vuoden takaisesta 10,4:stä 8,2:een. Samalla sivulla olevan taulukon mukaisesti työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut tammikuun 702:sta elokuun 555:een henkilöön. Samaisesta taulukosta kuitenkin näemme, että ns. sakkomaksujen eli työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä oli kasvanut n. 80 tuhannesta 110 tuhanteen euroon kuukaudessa. Tämä kertoo siitä, että pandemiatilanteen vuoksi tilapäisesti työttömänä ja lomautettuna olleet henkilöt ovat ilmeisesti suureksi osaksi päässeet takaisin työelämään ja hyvä niin. Kuitenkin kääntöpuolena näyttäisi olevan, että ne työttömät, jotka jo ennen pandemian puuttumista työmarkkinoihin olivat työttömänä ovat sitä edelleen ja yhä useampi loimaalainen on luisunut pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämä kehitys, hyvät kollegat, meidän on pystyttävä pysäyttämään. Näin ollen pidän huolestuttavan, ettei TE-palveluiden siirrosta aiheutuvia kustannuksia ole huomioitu 2024 taloussuunnitelmassa. Työllisyyspalveluiden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava, nyt ja tulevaisuudessa.
Ryhmämme toiveena on myös, että jatkossa talousarviotasollakin kiinnitettäisiin enemmän huomiota alueellisen tasa-arvon toteutumiseen mm. investoinneissa. Esimerkiksi vuokrien tasoa on tarkasteltava suhteessa alueen vetovoimaisuuteen. Väitetään, että esimerkiksi alempi yritystilojen vuokrataso syrjäseuduilla vääristää kilpailua, mutta entä jos kyseisellä alueella ei ole kilpailua? Onhan kuitenkin parempi, että alueella toimisi edes yksi yrittäjä kuin ei yhtään yrittäjää. Kohtuullinen palvelutaso olisi syytä säilyttää myös keskustaajaman ulkopuolella. Liikehuoneistojen vuokratasoja tulisi voida arvioida myös suhteessa oletettuun asiakasmäärään. Laskeva palvelutaso tulisi vastaavasti huomioida myös asuinkiinteistöjen vuokratasoissa. Positiivinen esimerkki alueellisesta kehityksestä löytyy Mellilä-järveltä. Mellilä-järvi on Loimaan mittakaavassa ainutlaatuinen kohde, jota tulee vaalia kaikkien yhteisenä virkistyskohteena.