Loimaan kaupunginvaltuustossa tehtiin 16.11.2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä päätös alasajaa n.k. Lapidus-hallin toiminnot vuoden 2021 aikana riippumatta siitä voidaanko näille toiminnoille osoittaa uusia toimitiloja vai ei. Lapidus-hallissa toimii paitsi kaupungin omia työllisyyspalveluita myös kaupungille ostopalveluna työllisyyspalveluita tuottavia voittoatavoittelemattomia yhdistyksiä. Edustamani yhdistyksen, Loimaan seudun työttömät ry:n toimintaan kuuluu lisäksi kauppojen lahjoittamien hävikkielintarvikkeiden ja EU-ruoka-avustusten jako vähävaraisille. Tätä toimintaa ei Loimaalla tällä hetkellä tee muut. Ruoka-apua tarvitsevat monessa eri elämäntilanteessa olevat, suuri osa ruoanhakijoista on eläkeläisiä tai lapsiperheitä. Lisäksi Lapidus-hallin monet muutkin toimijat edistävät kiertotaloutta. Näiden toimintojen jatkuvuuden Loimaan kaupunginvaltuusto on nyt päätöksellään vaarantanut.
Kyseisen asiakohdan käsittelyssä viitattiin toistuvasti rakennusten ylläpito-ohjelmaan. Mielestäni on ongelmallista viitata kaupunginvaltuuston päätöksessä sellaisiin dokumentteihin, joita valtuustolle ei ole toimitettu nähtäväksi. Kysyessäni tätä asiaa valtuustossa väitti kaupungin johtaja Jari Rantala, että valtuusto olisi viime syksynä tehnyt päätöksen Lapidus-hallin purkamisesta rakennusten ylläpito-ohjelman käsittelyn yhteydessä. Valtuusto ei kuitenkaan tällaista dokumenttia ole käsitellyt missään vaiheessa kuluvan valtuustokauden aikana. Myöhemmin kaupungin johtaja Rantala korjasi, että kyseessä oli kaupunginhallituksen käsittely ja että asia olisi tuotu valtuustolle tiedoksi 28.10.2019 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen. Itse dokumentti ei kuitenkaan ole tullut valtuutettujen nähtäväksi tuolloinkaan, kaupunginhallituksen kokoustiedotteessa on vain maininta, että hallitus on merkinnyt ohjelman valmistelutilanteen tiedokseen eli mitään päätöstä asioista ei siis ole hallituksen pöydän ääressä tehty. Pyytäessäni tätä dokumenttia kaupunginvaltuuston käsittelyyn em. epäselvyyksien vuoksi kaupunginjohtaja vetosi hallintosääntöön, jossa hänen mukaansa rakennusten ylläpito-ohjelma kuuluisi kaupungin hallituksen päätäntävaltaan. Kuitenkaan Loimaan kaupungin voimassa olevassa vuonna 2018 tarkastetussa hallintosäännössä ei mainita rakennusten ylläpito-ohjelmaa. Valtuuston puheenjohtajan otettua kantaa asiaan dokumentti luvattiin kuitenkin toimittaa jälkikäteen myös valtuutettujen nähtäväksi. Tosin jälkikäteenhän näihin päätöksiin ei enää voi vaikuttaa.
Salissa käydyn keskustelun perusteella en ollut ainoa valtuutettu, jonka mielestä valtuusto ei voi tehdä päätöstä, jossa viitataan sellaisiin dokumentteihin, joita valtuutetut eivät ole nähneet ja joiden valmistelu on kesken. Tätä mieltä olivat vasemmistoliiton ryhmän lisäksi myös SDP:n, Perussuomalaisten ja sitoutumattomien sekä Vihreiden valtuustoryhmät. Erittäin ongelmallista oli myös nostaa Lapidus-hallin alasajo talousarvioon, ennen kuin hallitus on tehnyt päätöstä Lapidus-hallin toimintojen turvaamisesta jatkossa. Esimerkiksi edustamani yhdistyksen tuottamien palveuiden tulevaisuus on täysin vaakalaudalla jos emme saa käyttöömme soveltuvia korvaavia tiloja. Tein kokouksessa muutosesityksen, että päätöksenteon selkiyttämiseksi kyseisestä asiakohdasta poistetaan viittaukset rakennusten ylläpito-ohjelmaan sekä Lapidus-hallin alasajo. Kuitenkin valtuutettu Olavi Alanissilän mukaan Lapidus-hallin alasajosta olisi jo tehty päätös ja näin ollen hän esitti muutosesitykseni hylkäämistä. Alanissilän aloitteesta siis koko Keskustan sekä Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät äänestivät sokkona kannattaen sellaista rakennusten ylläpito-ohjelmaa, jonka sisällöstä heillä ei ollut tietoa ja samalla sinetöivät Lapidus-hallin ja mahdollisesti Loimaan kolmannen sektorin työllisyyspalveluiden kohtalon. Mainittakoon vielä, että rakennusten ylläpito-ohjelma luokittelee kaupungin rakennukset eri luokkiin, mm. purkua tai myymistä odottaviin ja Lapidus-halli on suunnitelmissa kuulunut tähän luokkaan. Ohjelma ei sisällä mitään aikarajaa näille toimenpiteille. Nyt kuitenkin valtuuston päätöksellä Lapidus-halli hiljenee ensi vuonna.
Vaikka ideologisista syistä ei olisi kiinnostunut köyhistä ja työttömistä, niin luulisi kiinnostavan edes raha. Lapidus-hallin toimijat tuottavat kaupungille rahallista hyötyä moninkertaisesti hallin ylläpitokustannuksiin nähden. Jokainen hallilla työllisyystoimintaan osallistuva on pois ns. Kelan sakkomaksuista, joita kunta joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömistä. Lisäksi kolmannen sektorin toimijat saavat palkata pitkäaikaistyöttömiä 100% palkkatuella kun kaupungeille ja yksityisen sektorin toimijoille palkkatuki on enintään 50%. Palkkatukityöllistävät kolmannen sektorin toimijat tuovat siis kaksinkertaisen summan rahaa Loimaalle työllistettyä kohden verrattuna kaupungin omana toimintana järjestettävään palkkatukityöhön. Vähävaraiset pitkäaikaistyöttömät eivät myöskään makuuta saamiaan palkkatuloja pankkitileillä vaan kuluttavat saamansa rahan ja näin palauttavat sen kiertoon paikallisten yritysten kautta. He myös maksavat tuloistaan veroja.
Loimaan kaupungissa puhutaan kyllä kauniisti kuntalaisten osallistamisesta päätöksentekoon, mutta Lapidus-hallissa työskentelevät työllisyyspalveluiden piirissä olevat ihmiset eivät omaan kohtaloonsa voineet vaikuttaa. Yllä olevan keskustelun kulun voi tarkistaa kokouksen videoinnista vastaavan eMesys Ky:n youtube kanavalla olevasta kokoustallenteesta. Videolla asian käsittely alkaa kohdasta 2:46:43.
Maarit Koivisto
vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
Loimaan seudun työttömät ry:n puheenjohtaja
Tämä teksti on julkaistu lyhennettynä versiona myös Loimaan Lehdessä 19.11.2020