Aluevaalit tulevat, halusit tai et

Tammikuussa 2022 äänestetään taas. Tällä kertaa äänioikeuttaan pääsee käyttämään hyvinvointialueen vaaleissa. Eduskunnan hyväksyttyä sote-uudistusta koskevan lakipaketin, kaikki tähän saakka kunnille, kuntayhtymille, sairaanhoitopiirille, erityishuoltopiirille ja pelastuslaitokselle kuuluneet sosiaali-, terveys ja pelastusalan palvelut siirtyvät yhden ja saman järjestäjä organisaation, hyvinvointialueen, järjestettäviksi. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin eli aluevaltuusto.

Sote-uudistus on historiallinen uudistus, jossa massiivinen paletti aiemmin eri toimijoiden palveluja yhdistetään yhdeksi ja samaksi. Nyt valittavat maakuntavaltuutetut ovat todella ison, uuden asian äärellä ja heillä tulee olemaan valta valaa se kivijalka, jonka varaan suomalaisten palvelut tulevina vuosikymmeninä rakentuvat. Sote-uudistuksen keskiössä on sen tärkeät tavoitteet: terveydenhuollon painopisteen siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Tulevina vuosina palveluketjuihin tullaan luomaan selkeyttä ja samalla miettimään miten yhdenvertaiset lähipalvelut jatkossa turvataan laajan hyvinvointialueen sisällä. Jatkossa ei tule olemaan enää erikseen Loimaan sotea ja Turun sotea vaan kaikki olemme yhtä yhtenäistä sotea. Näin ollen myöskään aluevaaliehdokkaana ei voi ajatella lähtevänsä edustamaan vain Loimaata vaan tulevilla valtuutetuilla tulee olla laajaa näkemystä koko laajalta palvelukentältä.

Moni miettii mitä tämä nyt vaikuttaa omaan elämään. Mitkä palveluista tulevat säilymään lähipalveluna Loimaalla uudistuksen jälkeen? Tähän kysymykseen ei kuitenkaan kukaan pysty vielä vastaamaan, sillä pitkällä tähtäimellä lähipalvelut säilyvät vain mikäli aluevaltuustoon valittavat ihmiset ne haluavat säilyttää. Monisairaat, pienituloiset, runsaasti palveluja tarvitsevat ihmiset oikeutetusti pelkäävät palveluketjujen katkeamista ja toisaalta asiakasmaksujen nousua. Turun perusterveydenhuollon kriisissä on jo nähty miten oikeistovetoisesti on lähdetty ohjaamaan kaupungin sosiaali ja terveyspalveluihin varattuja julkisia varoja palvelusetelijärjestelmän ja ostopalveluiden kautta yksityisten palveluntuottajien taskuun. Palveluseteli saattaa kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta runsaasti palveluja tarvitsevaa pienituloista varmasti kiinnostaa sekin, ettei palvelusetelien omavastuuosuus kerrytä terveydenhuollon maksukattoa vaan monisairas köyhä joutuu nämä maksut kustantamaan täysimääräisenä muusta elämästään tinkien. Terveydenhuoltomaksut ja lääkekulut ovat muutenkin monelle kohtuuttomat.

Hyvinvointialue tulee olemaan myös maakunnan suurin työnantaja, sillä koko julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstö tulee siirtymään hyvinvointialueen alaisuuteen. Työntekijöiden päivittäiseen työhön ei varmasti aivan välittömästi hyvinvointialueen toiminnan alettua ole tulossa suurta muutosta, mutta ensimmäinen maakuntavaltuusto tulee mm. laatimaan suunnitelmat palkkojen harmonisoinnista. Hyvinvointialueen valtuusto tulee myös päättämään siitä miten vastataan henkilöstöpulaan, mistä saadaan työssään hyvinvoivat hoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät?

Vaalien äänestysaktiivisuutta on ennalta povattu ennennäkemättömän alhaiseksi. Kuitenkin ainoa keino yrittää turvata lähipalvelut, siedettävät asiakasmaksut, julkisesti tuotetut vahvat peruspalvelut ja hyvät työolot on joko asettua itse ehdolle tai käyttää ääntään sellaisen ehdokkaan hyväksi, joka aidosti edistää näiden asioiden toteutumista. Nähtäväksi jää moniko loimaalainen uskaltaa ottaa tämän haasteen vastaan.

 

 

Maarit Koivisto, kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

Kirjoitus on julkaistu myös Loimaan Lehdessä 12.10.2021