Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2022, talousarvio

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kokouksen seuraajat.

Aivan ensiksi haluan kiittää talousjohtaja Mäkelää ja muita virkamiehiä teknisesti hyvä laatuisesta ja selkeästä talousarviokirjasta. Hiukan tosin ihmettelemme miksi tilinpäätösennustesarakkeet on enimmäkseen jätetty tyhjiksi. Ymmärrämme tähän liittyvät epävarmuustekijät, mutta ennuste on ennuste ja se olisi ollut tärkeä lisätieto valtuutetuille tässä vaiheessa päätöksentekoa.

Arvoisat valtuutetut, nyt käsittelyssämme on Loimaan kaupungin talousarvio vuodelle 2023. Tämän vuoden talousarvion valmistelu on ollut sikäli aiempaa vaikeampaa, että soteuudistuksen myötä kaupungin talouteen liittyviä muuttujia on runsaasti eivätkä menneet vuode ole täysin vertailukelpoisia keskenään myöskään mm. COVID pandemian aiheuttaman kriisin vuoksi. Tulevaisuuden ennakointi on aiempaakin vaikeampaa ja tämä on talousarviokirjassakin kattavasti huomioitu. Vasemmistoliiton ryhmä pitää positiivisena asiana sitä, ettei 2023 talousarvio sisällä merkittäviä uusia leikkauksia kaupunkilaisten palveluihin. Eiväthän sellaiset tämän hetkisessä monella tasolla epävarmassa tilanteessa olisi perusteltujakaan. Erikoista, muuten, että tässäkin salissa on käytetty puheenvuoroja valtion antamasta pandemian hoitoon liittyvästä tuesta kunnille ikään kuin se olisi negatiivinen asia. Jos valtio olisi COVID pandemian yhteydessä päästänyt kunnat taloudelliseen syöksyyn olisi se tarkoittanut leikkauksia nimenomaan peruspalveluihin: varhaiskasvatukseen, kouluihin, vanhusten hoitoon.

Sivulla 2 kaupunginjohtaja kertoo katsauksessaan, että työttömyys kaupungissa vähenee. Syyskuussa kuluvaa vuotta työttömänä oli 498 henkilöä eli 7,5% työvoimasta. Tämän on toki suotuisaa kehitystä, mutta tulee huomioida, että työmarkkinatuen kuntaosuudet eivät ole vähentyneet samassa suhteessa vaan nousevat tänään hyväksyttyjen talousarviomuutosten jälkeen tänänkin vuonna yli miljoonaan euroon. Tämä kertoo siitä, että emme ole onnistuneet torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä riittävästi ja tähän meidän on tulevina vuosina kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, etenkin TE-palveluiden siirtyessä kaupungin vastuulle vuonna 2025.

Lainakannan kehitys on kaupungissamme suotuisa, eikä Loimaata ainakaan voida syyttää ylivelkaantumisesta. Päinvastoin näyttäisi siltä, että meillä olisi varaa lisätäkin lainanottoa kaupungin kehittämiseksi. Sivulla 13 mainitaan Loimaan lainakannaksi 30,4 miljoonaa, joka on edelleen alhaisempi kuin kokomaan kuntasektorin lainakannan keskiarvo. Näin ollen Loimaalla lainakanta on hyvin maltillinen. On hiukan harhaanjohtavaa ottaa lainakannan tarkasteluun mukaan vesiliikelaitoksen lainat ja leasing vastuut, sillä niin kauan kuin vesiliikelaitos pystyy nämä vastuunsa hoitamaan ja niistä huolimatta vielä vuosittain parantamaan kaupungin tulosta ei vesiliikelaitoksen mahdollisilla lainoilla ole suoranaista vaikutusta kuntatalouteen.

Ryhmämme pitää myös positiivisena s. 21 löytyvää mainintaa, että mahdolliset tulevat henkilöstövähennykset toteutetaan jatkossa siten, että syntyvä säästö henkilöstökuluissa EI siirry menoksi ostopalveluihin. Vasemmistoliitto on useasti pyytänyt mukaan laskelmiin myös niitä henkilöstökuluja, joita maksamme välillisesti muiden työnantajien henkilöstölle ostopalvelujen muodossa.

Ryhmämme toiveena on myös, että jatkossa talousarviotasollakin kiinnitettäisiin enemmän huomiota alueellisen tasa-arvon toteutumiseen mm. investoinneissa. Esimerkiksi vuokrien tasoa on tarkasteltava suhteessa alueen vetovoimaisuuteen. Väitetään, että esimerkiksi alempi yritystilojen vuokrataso syrjäseuduilla vääristää kilpailua, mutta entä jos kyseisellä alueella ei ole kilpailua? Onhan kuitenkin parempi, että alueella toimisi edes yksi yrittäjä kuin ei yhtään yrittäjää. Kohtuullinen palvelutaso olisi syytä säilyttää myös keskustaajaman ulkopuolella. Liikehuoneistojen vuokratasoja tulisi voida arvioida myös suhteessa oletettuun asiakasmäärään. Laskeva palvelutaso tulisi vastaavasti huomioida myös asuinkiinteistöjen vuokratasoissa.

Ryhmämme pitää myös positiivisena, että konsernitavoitteissa on varattu 40 000 euron suunnitteluraha uudelle vuokrarivitalolle. Loimaan vuokra-asuntokanta on vanhaa ja asuntojen käyttöaste korkea. Ei siis käy kiistäminen, etteikö Loimaalla tarvittaisi vuokra-asuntoja. Rakennushankkeet ovat suuria investointeja ja näinä epävarmoina, nousevien kustannusten aikoina on kaupungin luottamushenkilöiden erityisen tarkasti seurattava talousarvion menopuolen kehitystä. Näin ollen on hyvä, että hanke suunnittellaan huolella ja tämän jälkeen tuodaan hyvin valmisteltuna kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

 

Viimeiseksi haluan vielä kiittää Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kaikkia kuulijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista vuoden vaihdetta. Erityiskiitokset haluan lähettää niille kaupungin työntekijöille ja viranhaltijoille, joiden palvelusaika Loimaan kaupungissa nyt päättyy heidän siirtyessään hyvinvointialueen palvelukseen. Kiitos!